Avoimet työpaikat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on vähintään yksi palkattu henkilö.

Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista.

Toimialoista edustettuina ovat kaikki, paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Avoimet työpaikat -tilaston tilastoyksikkö on toimipaikka.

Avoimet työpaikat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on vähintään yksi palkansaaja.

Toimipaikaksi määritellään yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat kaikki paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää yritys- ja toimipaikkarekisteriä, joka sisältää noin 150 000 aktiiviseksi ilmoitettua toimipaikkaa, joissa palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi. Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain.

Avoimet työpaikat -tilaston viitealue on koko Suomi. Koko maan tilannetta kuvaavien estimaattien lisäksi julkaistaan tuloksia myös suuraluetasolla.

Tietoja on kerätty vuoden 2002 alusta ja tuloksia julkaistu vuodesta 2003 lähtien.

Vuoden 2013 alussa tutkimuksen otosasetelma uudistettiin. Tämän vuoksi vuodesta 2013 alkavat aikasarjat eivät ole vertailukelpoisia aiemmin tuotettujen aikasarjojen kanssa.

Avoimet työpaikat -tilaston mittayksikkö on avoimien työpaikkojen lukumäärä. Tiedot julkistetaan sadan tarkkuudelle pyöristettynä.

Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.).

Vuositulokset ovat neljännesvuositulosten keskiarvoja.

Avoimet työpaikat -tilastossa on käytössä toimialaluokitus TOL 2025 ja tiedot julkistetaan luokissa A, B-E, F, G-I, J-K, L-M, N-O, P-R, S-T.

Kokoluokkajako perustuu rekisteritietoon toimipaikan henkilöstömäärästä henkilötyövuosina

• 1–4
• 5–9
• 10–49
• vähintään 50.

Avoimet työpaikat luokitellaan julkaistavissa taulukoissa myös vastaajan ilmoittaman toimipaikan omistusmuodon mukaan:

• yksityinen yritys
• kunta tai kuntayhtymä
• valtio; järjestö
• yhdistys tai säätiö
• jokin muu.

sekä suuralueittain (suuralueluokitus 2012).

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Avoimet työpaikat -tilaston laadinta perustuu pääosin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen n:o 453/2008 sekä komission asetuksiin n:o 1062/2008 ja n:o 19/2009.

Avoimet työpaikat -tilaston neljännesvuositulokset toimitetaan Eurostatiin 70 päivän viiveellä kyseisen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden päättymisestä. Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 10–15 minuuttia, mutta kyselyn kesto vaihtelee paljon toimipaikkojen toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen.

Avoimet työpaikat -tilasto perustuu neljännesvuosittain kerättävään otosaineistoon. Tiedonkeruussa on mukana noin 5 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä.

Avoimet työpaikat -tilaston tietoja kerätään neljännesvuosittain. Kunkin vuosineljänneksen tiedonkeruussa kysytään tietoja avoimista työpaikoista viiteajankohdalta, joka on vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.).

Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain. Ositteina käytetään toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1–4, 5–9, 10–49, vähintään 50) sekä toimipaikan toimialaryhmää (A, B-E, F, G-I, J-K, L-M, N-O, P-R, S-T).

Vuosiotokseen poimitaan otoskehikosta noin 22 000 toimipaikkaa. Otoskehikko on lajiteltu toimipaikan sijainnin mukaisesti, joten vuosiotos on alueellisesti itsepainottuva. Vuosiotos jaetaan neljännesotoksiin satunnaisluvun perusteella.

Tiedonkeruun toteuttavat Tilastokeskuksen Haastattelutiedonkeruut-ryhmän tilastohaastattelijat. Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tiedonantajilla on ollut mahdollisuus vastata tutkimukseen myös verkkolomakkeella. Vuonna 2025 kaikista vastaajista 98 % vastasi verkkolomakkeen kautta. Koko vuoden 2025 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 66 %.

Toimipaikasta pyritään löytämään tiedonantajaksi henkilö, joka tietää parhaiten kyseisen toimipaikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa tiedonantaja on useimmiten yrittäjä tai johtaja. Suuremmissa toimipaikoissa otetaan yleensä yhteyttä henkilöstöhallintoon. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 10–15 minuuttia, mutta kyselyn kesto vaihtelee paljon toimipaikkojen toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen.

Tietoa kerätään toimipaikkojen henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista. Avoin työpaikka on joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii hoitajaa.

Määritelmän mukaan avoimen työpaikan on oltava haettavissa toimipaikan ulkopuolisille henkilöille, ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti avoimen paikan täyttämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi avoimen työpaikan ilmoittaminen työnvälitykseen sekä muiden ilmoituskanavien tai erilaisten kontaktiverkostojen käyttö. 

Avoimeksi työpaikaksi ei lasketa työpaikkaa, johon haetaan palkatonta harjoittelijaa, ulkopuolista alihankkijaa tai urakoitsijaa. Myöskään lyhytaikaisten alle kuukauden kestävien sijaisuuksien ei katsota kuuluvan avoimiin työpaikkoihin.

Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruun yhteydessä kerätään tiedot myös KEHA-keskuksen Työvoimapalvelut-tutkimukseen, jota käytetään työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseen ja toimipaikkojen rekrytointiongelmien kartoittamiseen.

Vastausaineisto ja myös lopullinen aineisto tarkistetaan laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Vastausaineiston tarkistuksia on ohjelmoitu kyselylomakkeeseen. Ohjelmassa on vastaustiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkistuksia.

Vastausaineiston editointi- ja validointivaiheissa havaintoarvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan osin ohjelmallisesti mutta myös manuaalisesti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Tällä tavalla varmistetaan saatujen vastausten keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus.

Selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta tuloksiin rajoitetaan pienentämällä kyseiselle vastaukselle määritettyä korotuskerrointa. Tämä tehdään sijoittamalla poikkeavat havainnot omaksi ositteekseen siten, että ne edustavat aineistossa ainoastaan itseään.

Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. katotarkasteluilla, vertailuilla KEHA-keskuksen tietoihin ja vastaavan ajankohdan tuloksiin edellisenä vuonna. Myös Eurostat validoi ja tarkastaa neljänneksittäin saapuneet tulokset.

Avoimet työpaikat -tilaston luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta.

Tiedonkeruussa saadut tiedot korotetaan ositteittain vastaamaan otantakehikon toimipaikkojen määrää. Kaikille vastanneille toimipaikoille lasketaan painokertoimet ositekohtaisesti jakamalla otantakehikon toimipaikkojen määrä kyselyyn vastanneiden otostoimipaikkojen määrällä.

Kukin tutkimukseen vastannut toimipaikka edustaa näin painonsa osoittamaa määrää toimipaikkoja perusjoukossa. Näin muodostetut estimaatit kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Vuosiestimaatit ovat neljännesvuosiestimaattien keskiarvoja.

Avoimet työpaikat -tilastojulkistuksissa ja StatFin-tietokantataulukoissa esitettävät luvut eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on havaittavissa viiteajankohdasta johtuvaa merkittävää vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukuja vertaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Niiden kuvaamiseksi on syytä verrata ainoastaan peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten tietoja toisiinsa.

EU:n tilastovirasto Eurostatin tietokannassa puolestaan julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuja tuloksia, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva kausivaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa kausitasoitetuista kuin tasoittamattomista neljännesvuosiluvuista.

Eurostatille toimitetut kausitasoitetut luvut on laskettu Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Käytetystä menetelmästä johtuen kausitasoitetun aikasarjan viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan vuosineljänneksen tiedot liitetään mukaan aikasarjaan.

Kausitasoitettuja sarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät luvut perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kausitasoituksesta ja kausitasoitettujen lukujen käytön rajoituksista on kerrottu tarkemmin osoitteessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Avoimet työpaikat -tilaston tuloksia käytetään työmarkkinoiden ja työvoiman kysynnän muutosten seurantaan.

Keskeisimpiä tiedonkäyttäjiä ovat Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat, työ- ja elinkeinoministeriö, muut poliittiset päättäjät sekä media. Eurostat ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuositilastoista koko Euroopan unionia ja sen jäsenmaita koskevia tilastoja.

Kansainvälisen yhteistyön ja regulaation puitteissa Eurostat arvioi säännöllisesti toimitetut tilastotiedot.

Avoimet työpaikat -tilaston lukujen luotettavuuteen vaikuttaa otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan.

Tämän satunnaisvaihtelun suuruutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Keskivirheestä lasketaan estimaatille luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä sisältää estimoitavan parametrin todellisen arvon.

Otostutkimukseen voi myös liittyä otosasetelmasta riippumatonta harhaa, joka johtuu esimerkiksi mittausvirheistä, vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta.

Otannasta aiheutuvan epävarmuuden suuruuteen vaikuttaa otoksen koko. Avoimet työpaikat -tilaston koko vuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat neljännesvuosiluvut, koska vuositiedot perustuvat nelinkertaiseen määrään toimipaikkoja verrattuna neljännesvuositietoihin.

Otoksen pohjalta lasketut luvut ovat myös pääsääntöisesti sitä tarkempia, mitä suurempaa ryhmää ne kuvaavat. Tämän vuoksi avoimien työpaikkojen kokonaismäärä on luotettavampi kuin avoimien työpaikkojen lukumäärät pienemmissä osajoukoissa, kuten eri toimialoilla tai alueilla.

Otannasta aiheutuvaa estimaatin luotettavuutta arvioidaan laskemalla käytetyn estimaattorin keskivirhe tai variaatiokerroin. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille.

Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa sekä tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi.

Keskivirheen avulla voidaan laskea virhemarginaali eli luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitse tietyllä todennäköisyydellä (usein 95 % luottamustaso) ja suhteellinen keskivirhe.

Luottamusväli kuvaa sitä, kuinka laajalla alueella perusjoukon todellinen parametrin arvo on suhteessa otoksesta laskettuun estimaattiin. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Avoimet työpaikat -tilastossa käytetty 5 %:n riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle.

Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään.

Peittovirheellä tarkoitetaan otantakehikon eroavaisuuksia tavoiteperusjoukkoon nähden.

Avoimet työpaikat -tilaston otantakehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Koska rekisteritiedot päivittyvät viiveellä, otantakehikossa on toimipaikkoja, jotka eivät ole enää toiminnassa tai eivät kuulu tutkimuksen kohdejoukkoon (ylipeitto) ja toisaalta otantakehikosta puuttuu uusia toimipaikkoja (alipeitto).

Vuonna 2025 brutto-otokseen poimituista toimipaikoista 4 % todettiin tiedonkeruun yhteydessä ylipeitoksi.

Mittausvirheitä syntyy muun muassa siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla, vastaaja ei muista tai ei halua kertoa joitain tietoja tai vastausten kirjaamisessa tapahtuu virheitä.

Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla lomakkeiden kysymyksiä, haastatteluohjeita, käyttöliittymää sekä kouluttamalla haastattelijoita.

Kaikilta otokseen valituilta toimipaikoilta ei saada vastausta. Tätä kutsutaan vastauskadoksi.

Estimointi perustuu vain vastanneisiin toimipaikkoihin, joita on vastauskadon vuoksi vähemmän. Silloin otokseen liittyvä epävarmuus kasvaa ja luottamusvälit levenevät.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Avoimet työpaikat -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Neljännesvuosittain seurataan esimerkiksi lukujen keskivirheitä ja vastauskatoa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 50 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Julkaisupäivät ilmoitetaan etukäteen julkaisukalenterissa.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Avoimet työpaikat -tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008) ja tilaston tiedot kattavat koko Suomen.

Useimmissa EU-maissa avoimet vuokratyöpaikat luokitellaan työvoiman vuokrauksen toimialalle. Suomi on toimittanut Eurostatille tulokset EU-käytännön mukaisesti luokiteltuna vuodesta 2020 alkaen.

Eurostatin aikasarjat on laskettu taannehtivasti vuoteen 2018 uuden luokittelun mukaisiksi. Eurostatin tietokannassa julkaistut Suomen avoimet työpaikat -tilaston toimialakohtaiset tulokset eroavat Suomessa julkaistuista luvuista.

Suomen julkaisemissa luvuissa vuokratyövoimalla täytettävät avoimet työpaikat lasketaan kuuluviksi sen toimipaikan toimialalle, jossa työ tehdään. Näin toimialakohtaiset luvut kuvaavat sitä, miltä toimialoilta työvoiman tarve on lähtöisin.

Tilastotuotantoprosessissa varmistetaan, että henkilöstövuokrausyritysten hakemia vuokratyövoimalla täytettäviä avoimia työpaikkoja ei lasketa mukaan tilastoon, koska nämä avoimet työpaikat on jo kertaalleen tiedusteltu asiakasyrityksiltä ja näin varmistetaan, että samaa avointa työpaikkaa ei lasketa mukaan tilastoon useampaan kertaan.

Avoimet työpaikat -tilastoa on laadittu vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, mutta tilastotiedot ovat julkisia vasta vuodesta 2003 lähtien.

Vuonna 2006 vastaajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun vaihtoehtona myös verkkolomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tiedonkeruu-uudistus ei vaikuttanut tilaston aikasarjojen vertailukelpoisuuteen.

Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. StatFin-tietokantataulukoissa esitettävät vuosikeskiarvot on tuotettu tällä laskentatavalla.

Ennen tilastovuotta 2009 avoimet työpaikat -tilastojulkistusten vuosiestimaatit tuotettiin laskemalla koko vuoden aineiston perusteella uudet korotuskertoimet. Tällä tavoin laskettujen estimaattien ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1–5 %.

Avoimet työpaikat -tilaston otosasetelma muutettiin tilastovuodesta 2013 alkaen siten, että otoskohteet ja ositteet vastaavat paremmin tiedonkäyttäjien tietotarvetta. Tutkimuksen perusjoukko pysyy tehdyistä muutoksista huolimatta samana, mutta otoskohteiden vaihtuvuutta on nopeutettu ja otannassa huomioidaan toimipaikan kokoluokan ja sijainnin lisäksi myös sen toimiala, joka on keskeisin tiedonkäyttäjien tarvitsema tieto.

Toteutetuilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus tuloksiin, eikä niitä voi verrata aikaisemmin julkaistuihin tietoihin. Uuteen asetelmaan perustuvia avoimet työpaikat -tilaston tietoja on julkaistu vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Aikaisemmin tuotettuja aikasarjoja ei enää päivitetä.

Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruuta muutettiin vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen verkkopainotteisemmaksi eli puhelintiedonkeruuta vähennettiin, minkä seurauksena nettovastausaste oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 64 %.

Vuoden 2024 keskimääräinen nettovastausaste oli 82 %. Otoskokoa kasvatettiin 2 500 toimipaikasta 5 500 toimipaikkaan kasvaneen vastauskadon kompensoimiseksi ja tilaston tarkkuuden parantamiseksi. Tästä huolimatta alhaisempi vastasaste aiheuttaa katovinoumaa, jota tilaston ositettu otanta ei täysin korjaa ja tämä on syytä huomioida tilastotietojen tulkinnassa.

Toimialaluokitus 2025 otettiin käyttöön vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja tiedot julkaistaan luokissa A, B-E, F, G-I, J-K, L-M, N-O, P-R, S-T.

Tilastovuosien 2013–2025 tiedot on luokiteltu takautuvasti uuden toimialaluokituksen mukaisiksi luokitusavaimen avulla. Toimialaluokituksen muutoksen suurin vaikutus avoimet työpaikat -tilaston julkaistaviin tietoihin on moottoriajoneuvojen korjauksen ja huollon siirtyminen yhdistelmäluokasta G-I Kauppa; kuljetus; majoitus ja ravitseminen (46-56) luokkaan S, T Taiteet, urheilu ja virkistys; muut palvelut (90-96).

Uuden toimialaluokituksen TOL 2025 käyttöönoton myötä StatFin-taulukoiden niin sanottujen yhdistelmäluokkien nimiä on päivitetty.

Nämä yhdistelmäluokat eivät ole suoraan toimialaluokituksen hierarkisen rakenteen mukaisia vaan yhdistelevät esimerkiksi useita kirjainpääluokkia tai yksittäisiä luokkia eri hierarkiatasoilta. Esimerkki yhdistelmäluokasta on B-E Kaivokset; teollisuus; energia; vesi- ja jätehuolto (05-39), joka oli ennen nimetty B-E Koko teollisuus (05-39).

Tilastokeskuksen otostutkimuksen lisäksi KEHA-keskus julkaisee rekisteritietoa avointen työpaikkojen määrästä ammattiryhmittäin ja ely-alueittain.

Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen KEHA-keskuksen ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen tilastojen välinen ero on siinä, että KEHA-keskuksen laatimaan työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet julkispalveluna tarjottuun työnvälitykseen. Tilastokeskuksen tiedot puolestaan perustuvat otostutkimukseen ja kattavat osittain paitsi työnvälitykseen ilmoitettuja mutta myös ilmoittamatta jätettyjä avoimia työpaikkoja.

Avoimet työpaikat -tilasto ei sisällä kaikkia avoinna olleita työpaikkoja otoskehikon perustana käytetyn yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen.

Avoimet työpaikat -tilasto ei huomioi kotitaloustyönantajien eikä kansainvälisten organisaatioiden tai toimielinten avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden palkansaajan kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työnvälitykseen, mutta jää avoimet työpaikat -tilaston ulkopuolelle.

Avoimet työpaikat -tilasto ei pyri korvaamaan työnvälitystilastoa. Näitä kahta erilaista tietolähdettä on tarkasteltava toisiaan täydentävinä työn kysynnän mittareina. Lisätietoa tilastojen välisistä eroista on saatavilla menetelmäselosteessa (PDF).

Avoimet työpaikat -tilaston vuositiedot ovat keskiarvoja neljännesvuositiedoista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja tilastotietojen käyttöehdoista

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkistetaan neljännesvuosittain noin 50 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä.

Tilastovuoden viimeisen neljänneksen tietojen yhteydessä julkistetaan myös vuositiedot, jotka ovat keskiarvoja neljännesvuositiedoista.

Tuloksista toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain sopimuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia tilastoja.

Ennakkotietoja ei laadita, vaan julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Tiedote julkistetaan neljännesvuosittain tilaston sivulla.

Avoimet työpaikat -tilaston tietoja julkistetaan myös osana Eurostatin tilastojulkistuksia. Tilastosta toimitetaan myös vuosittain EU-asetuksen edellyttämä laaturaportti, joka
julkaistaan Eurostatin kotisivuilla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä.

Avoimet työpaikat -tilaston tietoaineistoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella tilaston tietopalvelusta.

Avoimet työpaikat -tilastosta on laadittu menetelmäseloste (PDF), joka kuvaa tilaston eroja KEHA-keskuksen työnvälitystilastossa julkaistaviin tietoihin verrattuna.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Kaikki tilaston laatimiseen osallistuvat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.