Vapaan sivistystyön koulutus -tilasto sisältää tietoja vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä vapaan sivistystyön koulutuksesta. Vuoteen 2021 saakka tilaston nimi oli Oppilaitosten aikuiskoulutus ja se sisälsi tietoja ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, musiikkioppilaitosten, liikunnan koulutuskeskusten, kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten järjestämästä aikuiskoulutuksesta. Vuodesta 2024 lähtien tilasto tuotetaan vain vapaan sivistystyön koulutuksesta. Tietoja on mm. oppilaitoksissa aikuiskoulutuksena annettujen koulutusten määrästä, koulutuksiin osallistuneiden määrästä, opiskelijoista ja opettajien antamista opetustunneista koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan.

Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilasto sisältää tietoja vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä vapaan sivistystyön koulutuksesta. Tilaston tiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin ja ne ovat kalenterivuodelta.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston tiedot perustuvat vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjien liikunnan koulutuskeskuksista, kansanopistoista, kansalaisopistoista, kesäyliopistoista ja sivistysliittojen opintokeskuksista Tilastokeskukselle kokoamiin tietoihin. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen tilastoon tuotetaan tiedot kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämästä oppivelvollisuuskoulutuksesta (ns. opistovuosi oppivelvollisille) KOSKI-tietovarannosta. Aineisto on kokonaisaineisto.

Vapaan sivistystyön koulutusta kuvaavassa osassa havaintoyksikköjä ovat koulutukset, opiskelijat ja opettajien antamat opetustunnit.

Vapaan sivistystyön koulutuksesta julkaistaan koulutusten määrä, opiskelijoiden määrä ja opettajien antamien opetustuntien määrä.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tilaston viitealue on koko Suomi; sekä Manner-Suomi että Ahvenanmaa.

Tilasto sisältää tietoja musiikkioppilaitosten (61), liikunnan koulutuskeskusten (62), kansanopistojen (63), kansalaisopistojen (64), opintokeskusten (65) ja kesäyliopistojen (66) järjestämästä vapaan sivistystyön koulutuksesta.

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedonkeruuseen pohjautuvan Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilaston laatiminen aloitettiin vuodesta 2004. Vuoden 2024 tiedoista alkaen tilaston tiedot kerätään Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus -tiedonkeruussa ja tilaston nimi muuttui vapaan sivistystyön koulutus -tilastoksi. Samalla tilaston sisältö muuttui koskemaan vain vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen tilastoon tuotetaan tiedot kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämästä oppivelvollisuuskoulutuksesta (ns. opistovuosi oppivelvollisille) KOSKI-tietovarannosta. Tilasto on lopullinen.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilasto julkistetaan kerran vuodessa marras-joulukuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Vapaan sivistystyön koulutuksen ja taiteen perusopetuksen tilastoinnissa opetustunneilla tarkoitetaan opettajien (luennoitsijoiden yms.) antamia opetustunteja.

Huomautus: Opetustuntia käytetään aikayksikkönä opetuksessa, opetuksen suunnittelussa ja hallinnossa.

Opetustunnin kesto on yleensä 45–60 minuuttia.

Opetukseen käytettävä aikamäärä tuntia kohti

Huomautus: Opetustuntia käytetään aikayksikkönä opetuksessa, opetuksen suunnittelussa ja hallinnossa.

Opetustunnin kesto on yleensä 45-60 minuuttia.

Brutto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan, että sama henkilö lasketaan opiskelijaksi jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana.

Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan, että sama henkilö lasketaan opiskelijaksi yhdessä oppilaitoksessa vain kerran, vaikka hän kalenterivuoden aikana osallistuisi
useampaan koulutukseen kyseisessä oppilaitoksessa.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppivelvollisuuslain mukaan henkilön tulee oppivelvollisuuden suorittamiseksi suorittaa perusopetuksen oppimäärä ja siirtyä sen jälkeen suorittamaan toisen asteen tutkintoon tähtäävää koulutusta tai muuta kyseisessä laissa tarkoitettua koulutusta.

Oppivelvollisuuteen kuuluvaa koulutusta voi olla mm. kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu vapaan sivistystyön koulutus (ns. opistovuosi oppivelvollisille). Opistovuosi oppivelvollisille on peruskoulun päättäneille oppivelvollisille tarkoitettu yhden lukuvuoden mittainen koulutus.

Peruskoulun ulkopuolinen, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu eri taiteenalojen koulutus, joka ei johda tutkintoon.

Taiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa ja käsityökouluissa.

Vapaana sivistystyönä annetulla taiteen perusopetuksella tarkoitetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksessa järjestettävää taiteen perusopetusta, joka rahoitetaan vapaan sivistystyön valtionosuudella.

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Kyseessä on kokonaisaineisto. Puuttuvat ja virheelliset tiedot karhutaan.

Tiedot julkaistaan noin 11-12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Vapaan sivistystyön koulutuksen tiedot julkaistaan noin 11-12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilastosta ei julkaista ennakkoa.

Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marras/joulukuussa, eli 11-12 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marras/joulukuussa, eli 11-12 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Aineisto on kokonaisaineisto.

Julkaistut tiedot ovat lopullisia, joten ne eivät revisioidu myöhemmin.

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Varmistetaan, että tiedot on saatu kaikilta kohdejoukkoon kuuluvilta oppilaitoksilta. Aineistolle tehdään virhetarkistuksia ja tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin, jotka puolestaan ottavat yhteyttä tiedot antaneisiin oppilaitoksiin puutteellisten/virheellisten tietojen korjaamiseksi.

Tiedonkeruu on kohdennettu tiettyihin oppilaitostyyppeihin, ks. 3.3. Varmistetaan, että lopullisessa aineistossa ei ole tietoja muista oppilaitostyypeistä ja että tiedot yhdestä oppilaitoksesta on yhteen kertaan.

Ylipeittoa ei esiinny.

Tiedot saadaan kaikilta yksiköiltä.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilasto kattaa koko Suomen.

Oppilaitosten aikuiskoulutusta kuvaavan tilaston laatiminen aloitettiin 1990-luvun alkupuolella. Perusjoukko on laajentunut vuosien varrella ammatillisista oppilaitoksista mm. yleissivistäviin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Tilastoon sisältyi aiemmin myös aikuisten tutkintoon johtava koulutus. Vuosista 2004–2022 on olemassa vertailukelpoinen aikasarja osallistujista ja opettajien antamista opetustunneista. Vuodesta 2024 alkaen tilasto kattaa vain vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän vapaan sivistystyön koulutuksen.

Tilaston vertailukelpoinen aikasarja alkaa vuodesta 2004.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja. Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

 Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston tiedot perustuvat oppilaitoksille tehtävään Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus -tiedonkeruuseen, joka toteutetaan koulutuksen järjestäjien kautta. Kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämän oppivelvollisuuskoulutuksen (ns. opistovuosi oppivelvollisille) tiedot saadaan Koski-tietovarannosta.

Vapaan sivistystyön koulutusta koskevat tiedot kerätään koulutuksen järjestäjiltä, jotka organisoivat tiedonkeruun oppilaitoksiltaan (liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset.) Tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä.
 

Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus -tiedonkeruu toteutetaan kerran vuodessa.

Tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja).

Aineisto tarkastetaan tekemällä yksikköaineistosta (oppilaitos) tarkistuslistauksia ja -taulukointeja, jotka käydään läpi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin virheellisten tai puutteellisten tietojen korjaamiseksi.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Aineisto on kokonaisaineisto, jonka puuttuvat tiedot täydennetään koulutuksen järjestäjiltä, jotka puolestaan pyytävät ne oppilaitoksilta.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilasto ei sisällä henkilötason tietoa, tiedot on kerätty ja julkistettu oppilaitostasolla.

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat oppilaitostyyppi, koulutusala ja koulutuksen sisältö, vuosi ja koulutustyyppi.

Tilaston tiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia.   

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

 

Tietoaineisto on saatavilla oppilaitostasolla, jolla tiedot kerättiin. Aineisto on saatavilla tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tilasto kuuluu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnolle toimitettaviin aineistoihin. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilaston tietoja käyttävät myös mm. koulutuksen järjestäjät: järjestöt ja liitot (mm. Vapaan sivistystyön liitto, Kansalaisopistojen liitto), tutkijat, yliopistot ja yksityiset henkilöt.

Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Vapaan sivistystyön koulutus -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

 

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.