Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kuvaa Suomessa toimivia yrityksiä. Yritysten rakennetta kuvataan toimialoittaisilla yritys- ja henkilöstömäärillä sekä liikevaihdolla ja palkkasummalla. Tietoja julkaistaan sektoriluokan, oikeudellisen muodon ja omistajatyypin mukaan sekä kokoluokittain.

Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta toimialoittain. Tarkasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden pohjalta lasketut tunnusluvut kokoluokittain.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan.

Myös voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden tiedot löytyvät omista tietokantataulukoistaan.

Tilasto on vuositilasto, joka kuvaa tuloslaskelman osalta koko tilikauden aikana kertynyttä tietoa ja taseen osalta tilikauden lopun tilannetta varoista ja veloista. 

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saadaan tilaston keskeiset luokitusmuuttujat kuten toimiala, sektori, oikeudellinen muoto, omistajatyyppi ja palkansaajien suuruusluokka. Yritykset on valittu tilastoon mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja tilastovuonna. Myös yhdenkertaista kirjanpitoa pitävät ammatinharjoittajat sisältyvät tilastoon. Lisäksi markkinaehtoiset liikelaitokset sekä ulkomaiset sivuliikkeet ovat tilastossa mukana. Poikkeuksena tähän henki- ja vahinkovakuutusyritysten tilinpäätöstilastoon ei sisälly ulkomaisia sivuliikkeitä. Suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto perustuu verohallinnon elinkeinoveroaineistoon, tulorekisteriin, Finanssivalvonnan FINREP- sekä VAKRA-aineistoihin ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluihin. Elinkeinoveroaineisto sisältää kaikkien elinkeinoverolain alaisten yritysten ja ammatinharjoittajien tilinpäätöstietoja.FINREP- ja VAKRA-aineistot sisältävät Finanssivalvonnan valvonnanalaisten rahoitus- ja vakuutusalan yritysten tilinpäätöstietoja.

Tilastokeskuksen yritysten rakennekyselyllä saadaan tietoa palkansaajien määrästä ja toimialasta.
Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöskyselyllä saadaan tarkempaa tietoa yritysten liikevaihdosta, kuluista sekä investoinneista.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja julkaistaan sekä yrityksiin(yritysyksikkö) että oikeudellisiin yksiköihin perustuen. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.
Oikeudellisia yksiköitä ovat:

• Ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä
• Oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja taloudellinen yhdistys),
• Markkinaehtoiset liikelaitokset.

Oikeudellinen yksikkö on hallinnollinen raportointiyksikkö ja omien tiedonkeruiden raportointiyksikkö.

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään 1000 euroa, prosenttia ja henkilöstön määrää.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat vuosikohtaisia.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta, joten tilikausi ei aina noudata kalenterivuotta. Yli- ja alipitkät tilikaudet muunnetaan vastaamaan 12 kuukautta.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto julkaistaan koko maan tasolla.

Tilinpäätöstiedot kattavat myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella, mutta jotka sisältyvät yrityksen Suomessa tehtyyn tilinpäätökseen. Siten tilaston liikevaihto voi sisältää myös esimerkiksi valmistuttamista ulkomailla sekä tavaroiden ja palvelujen myyntiä ulkomailta ulkomaille.Yritysten suurimmat ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on kuitenkin pyritty rajaamaan tilaston ulkopuolelle.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kattaa kaikki toimialat, oikeudelliset muodot ja omistajatyypit sekä yrityssektorin sektoriluokat. Tilastoon tulevat kaikki markkinaehtoiset yritykset, jotka ovat työllistäneet tilastovuonna tai joilla on tilastovuonna ollut liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, investointeja tai tasetta.

Rakennetilaston perustaulun tietoja julkaistaan päätoimialoittain ja kaikilta alatoimialoilta. Eri luokituksilla tietoja julkaistaan päätoimiala- ja kaksinumerotasoilla.

Toimialalta A (Maatalous, metsätalous ja kalatalous) ovat mukana tilat, joilla on tilastovuonna ollut maataloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna. Maataloudesta saadaan kattavasti vain henkilötiedot.
Toimialalta 02 mukana ovat ne yksiköt, joilla on tilastovuonna ollut metsätaloustulosta, muuta liikevaihtoa, tasetta, investointeja tai jotka ovat työllistäneet tilastovuonna.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (TOL K) julkaistaan vuodesta 2021 alkaen liikevaihto, jalostusarvo, yritysten lukumäärät ja henkilöstömäärätiedot. Tilastoinnin uudistamiseen on saatu EU:n grant-rahoitusta vuosina 2020-2022.

Tupakkatuotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 12000) toimii kaksi pientä yritystä. Näiden tietoja ei julkaista omalla toimialallaan eivätkä yritykset sisälly toimialojen yhteenlaskettuihin lukuihin. Näiden tietojen julkaiseminen johtaisi huomattavasti merkittävimpien toimialojen tietojen suojaamiseen.

Yritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan toimialoilta B-S. Rahoitus- ja vakuutustoimialalta julkaistaan vain osa tilinpäätöstiedoista. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot julkaistaan erillisissä tietokantataulukoissa. Nämä taulukot sisältävät vain Finanssivalvonnan valvottavien listalle kuuluvat yritykset, eikä joukkoon sisälly esimerkiksi ulkomaisia Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä.

Yritysrekisterin vuositiedot ja Rakennetilaston tilinpäätöstiedot yhdistettiin vuonna 2013 Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoksi. Tilastoyksiköiden joukkoa laajennetaan vuonna 2023. Aiemmin tilastoyksiköiksi otettiin mukaan vain vähintään kuusi kuukautta tilastovuonna toimineet yritykset sekä kokorajat täyttävät yritykset. Toiminta-aika- sekä kokorajoituksista on luovuttu. Tilaston vuositietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa uusien määritelmien mukaisten tilastoyksiköiden joukosta vuodesta 2018 alkaen. Vanhojen tilastoyksiköiden mukaisia tietoja Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan arkistosta vuosilta 2013-2021.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot yhdistettiin Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yhteyteen vuonna 2022. Samassa yhteydessä yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet rajattiin tilaston ulkopuolelle. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstietoja julkaistaan jatkossa vain vuositasolla aiemman neljännesvuosittaisen julkaisun sijaan. Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietoja on saatavilla tilaston kotisivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa vuodesta 2021 alkaen. Vanhempien vuosien tilinpäätöstiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan arkistosta. Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden osalta tietoja löytyy StatFin-tietokannasta vuodesta 2012 alkaen.

Luottolaitosten tilinpäätöstietoja on tuotettu yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla vuoden 1995 alusta alkaen. Vuodesta 1974 vuoteen 1995 tuotettiin tilinpäätösjulkaisuja luottolaitoksista siten, että rahoitusyhtiöt ja luotto-osakeyhtiöt eivät sisältyneet yhtenäistettyyn kehikkoon. Nämä eivät vielä olleet yhtenäisen luottolaitoslainsäädännön piirissä. Ennen vuotta 1974 kustakin pankkiryhmästä tuotettiin erillinen julkaisu, joiden sisällöt poikkesivat jossakin määrin toisistaan myös tilinpäätöskaavan osalta. Tilastokeskus on julkaissut ns. pankkitilastoja vuoden 1970 tiedoista alkaen kaikista pankkiryhmistä. Pankkitilastojen taival alkoi vuoden 1868 säästöpankkitilastosta, joka oli säästöpankkien tarkastajan kertomus säästöpankkien tilasta ja hoidosta.

Sijoituspalveluyritysten tilinpäätösraportoinnissa otettiin käyttöön uusi IAS/IFRS-tilinpäätösstandardi vuoden 2005 alusta. Tätä ennen yhtenäisellä tilinpäätöskaavalla tuotetut tilinpäätöstiedot sijoituspalveluyrityksistä on saatavissa vuosilta 1998–2004 neljännesvuosittain sekä vuositilinpäätöksinä. Aiemmilta vuosilta ei yhtenäisiä koottuja tilinpäätöstietoja ole saatavissa.

Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.

Tietoja ei säännöllisesti revisoida. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.

Yritysten tilinpäätöstietoja on saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa 1999-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista 1974-1998.

Yritysrekisterin vuositietoja on saatavilla Tilastokekuksen StatFin-tietokannassa 1993-2012. Tätä aikaisemmilta vuosilta tietoja on saatavilla paperijulkaisuista.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan tietoja kaksi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Aatteellinen yhdistys on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen (siis tarkoituksena ei saa olla voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen jäsenille). Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, jos tästä on määräys yhdistyksen säännöissä tai jos se muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jos sitä on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Esim. urheiluseura, poliittinen puolue, ammattiliitto, partiojärjestö.

Avoimen yhtiön perustajia on vähintään kaksi, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Jokainen avoimen yhtiön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Avoin yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Vakuutusyhtiön suoraan vakuutuksenottajalta vastaanottamaa vakuutusliikettä. Ensivakuutuksessa vakuutuksenottaja on asiakas, joka ei ole toinen vakuutusyhtiö.

Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut = Henkilöstökulut.

Henkilöstökulut sisältävät ennakkopidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut.

Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat liiketoiminnan muita kuluja.

Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosi-työllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Jalostusarvo mittaa yrityksen tai toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä yrityksen/toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Jalostusarvon laskentakaava:
Liikevaihto
+ valmistevarastojen muutos
+ valmistus omaan käyttöön
+ liiketoiminnan muut tuotot
- aine- ja tarvikeostot
+ ostovarastojen muutos
- ulkopuoliset palvelut
- liiketoiminnan muut kulut
= JALOSTUSARVO

Toimipaikkojen jalostusarvoon lisätään vielä lisäksi toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön sekä ostot yrityksen muilta toimipaikoilta.

Rahoitus- ja vakuutusalan (TOL K) yritysten jalostusarvo on laskettu toimialasta riippuen seuraavilla kaavoilla, mikäli yritys on käyttänyt rahoitus- ja vakuutusalan tilinpäätöskaavoja:

Toimialan 6411 Keskuspankkitoiminta jalostusarvo on laskettu toimintakulujen sekä palkkioista ja maksuista aiheutuneiden nettokulujen summana, josta on vähennetty hallinnolliset kulut sekä setelien hankintakulut.

Toimialojen 6419 Muu pankkitoiminta ja 649 Muut rahoituspalvelut liikevaihto on laskettu kaavalla Korkotulo ja muu vastaava tulo - Korkokulut ja muut vastaavat kulut + Saadut palkkiot + Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista + Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio - Muut hallinnolliset kulut - Palkkiokulut - Liiketoiminnan muut kulut

Toimialan 65 Vakuutustoiminta jalostusarvo on laskettu vakuutustoiminnan tulojen (ml. vakuutusmaksuvastuun muutos) ja sijoitustoiminnan tuottojen summana vähennettynä sijoitustoiminnan kuluilla, vakuutuskuluilla ja liiketoiminnan kuluilla.

Toimialan 66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta liikevaihto on laskettu kaavalla Korkotulo ja muu vastaava tulo - Korkokulut ja muut vastaavat kulut + Saadut palkkiot + Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista + Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio - Muut hallinnolliset kulut - Palkkiokulut - Liiketoiminnan muut kulut

Johdannaissopimuksista maksetut preemiomaksut sekä taseen vastaavaa puolella esitettävät johdannaisten positiiviset käyvät arvot.

Jälleenvakuutus on ensivakuutusyhtiön ja jälleenvakuuttajana toimivan vakuutusyhtiön välinen sopimus, jolla ensivakuuttaja voi siirtää osan vakuutusvastuistaan toisen vakuutusyhtiön kannettavaksi.

Tulevalla jälleenvakuutuksella tarkoitetaan vakuutusyhtiön vastaanottamaa vakuutusliikettä toiselta vakuutusyhtiöltä. Menevällä jälleenvakuutuksella, joka näkyy esimerkiksi tuloslaskelmassa jälleenvakuuttajien osuuksina, tarkoitetaan puolestaan toiselle vakuutusyhtiölle siirrettyä osuutta vakuutusliikkeestä.

Kokonaistulos saadaan, kun nettotulokseen lisätään satunnaiset tuotot sekä myynti- ja fuusiovoitot ja vähennetään satunnaiset kulut sekä myynti- ja fuusiotappiot.

Kommandiittiyhtiössä on sekä vastuunalainen että äänetön yhtiömies. Molempia voi olla yksi tai useampia. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamansa pääoman määrällä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan. Yhtiösopimuksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten panosten suuruus ja se, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan. Kommandiittiyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön nimestä tulee käydä ilmi yhtiömuoto joko lyhennelmänä tai lyhentämättömänä sanana.

Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär).

Vrt. yritysryhmä.

Konsernirekisteri kattaa suurimmat Suomessa toimivat konsernit. Konsernirekisteriin kirjataan konsernin vuositietoina liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstön määrä. Lisäksi kirjataan tiedot konsernin rakenteesta: emo, tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset sekä näiden nimi, y-tunnus, emon omistus- ja äänivaltaosuus konserniyrityksessä, konsernisuhteen alku- ja loppupäivämäärät ja jäsenlaji. Rekisteriin kuuluvat myös kuntakonsernit. Vuodesta 2003 konsernirekisterissä ovat myös alakonsernit.

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset:

Korkokulut -erä sisältää mm. korot, sakko- ja viivästyskorot sekä sellaiset luotonvaraus- ym. provisiot, jotka määräytyvät ajan kulumisen ja pääoman määrän perusteella; tilikaudelle kuuluva osa liikkeeseen laskettujen lainojen emissiotappioista sekä tilikaudelle kuuluva osa saaduista lainoista maksetuista palkkioista pois lukien myöntämiseen liittyvät korvaukset välittömistä hallinnollisista kuluista.

Muut yritykset:

Korkokulut ovat vieraan pääoman käytöstä johtuvia lainamäärän, korkokannan ja laina-ajan mukaan määräytyviä eriä.

Luottolaitokset- ja sijoituspalveluyritykset:

Korkotuotot -erä sisältää mm.
- Korot ja korkotuet, sakko- ja viivästyskorot sekä sellaiset luotonvaraus- ym. provisiot, jotka määräytyvät ajan kulumisen ja pääoman määrän perusteella
- Yli tai alle nimellisarvon hankittujen saamisten nimellisarvon ja hankintahinnan erotuksesta tilikaudelle kuuluva osa
- Takaisinmyyntisitoumuksin (repo) ostettujen arvopaperien tai muiden hyödykkeiden takaisinmyyntihinnan ja ostohinnan erotus sopimuksen voimassaoloaikana.
- Johdannaissopimuksiin liittyvät koronluonteiset tuotot.

Korkoihin rinnastettavat palkkiot, kuten marginaalikorko, jaksotetaan korkotuotoiksi lainan juoksuaikana.

Muut yritykset:

Korkotuotot ovat talletusten ja lainasaamisten sekä muiden saamisten korkotuloja. Korkotuottoihin sisällytetään osamaksukaupassa ostajalta erikseen veloitettu korko, mutta osamaksulisä luetaan liikevaihtoon.

Korvauskulut koostuvat maksetuista korvauksista ja korvausvastuun muutoksista jälleenvakuuttajien osuuksilla vähennettynä. Korvauskuluissa on siis jaksotettu se osa maksettavista korvauksista, jotka kohdistuvat tilikauteen. Korvauskulut kirjataan täten suoriteperusteisesti.

Sisältää kaikki tilikauden jälkeen maksettavat korvaukset, jotka ovat tulleet maksettavaksi tilikautena tai edeltävinä tilikausina sattuneista vakuutustapahtumista.

Tilikauden alun ja lopun korvausvastuun erotus. Korvausvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja sen ja maksettujen korvausten summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat korvauskulut.

Käyttökate (EBITDA= Earnings before interest, taxes, depreciation, and amortization) kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Käyttökatetta ei esitetä virallisen tuloslaskelman välituloksena.

Tilinpäätöstilastoissa liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntitappiot ja fuusiotappiot esitetään omana eränään satunnaisten erien ryhmässä nettotuloksen jälkeen.

Tilinpäätöstilastoissa liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntitappiot ja fuusiovoitot esitetään omana eränään satunnaisten erien ryhmässä nettotuloksen jälkeen.

Palkkakorjaus on laskennallinen erä, jolla ei ole vaikutusta yrityksen vakavaraisuuteen eikä kassavirtaan, erä palautetaan ennen tilikauden tulosta. Yhtiömuodosta riippuen omistajan palkkaa käsitellään verotuksessa eri tavoin. Yksityisen elinkeinonharjoittajan palkka ei koskaan sisälly tuloslaskelmaan ja henkilöyhtiöissä omistajan palkka voi vain poikkeustapauksissa olla kuluna. Tämä epäyhtenäinen käytäntö vaikeuttaa erityisesti pienten yritysten keskinäistä vertailua. Palkkakorjaus tehdään mikroyrityksille eli alle 10 henkilöä työllistäville. Lähtötietoina käytetään yrityksen yrittäjätyöpanosta ja yrityskohtaista palkatun henkilöstön keskipalkkaa. Yrittäjätyöpanoksen määrittelee yritys- ja toimipaikkarekisteri YEL-maksutietojen ja tulorekisterin perusteella, eli laskennallinen palkkakorjaus = yrittäjätyöpanos * keskipalkka.

Liiketoiminnan muita kuluja ovat kaikki ne yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvat erät, joita ei ole tuloslaskelmassa erikseen mainittu mm. vuokrat, leasingmaksut, mainos- ja markkinointikulut, hallintopalvelujen kulut, tietoliikenne- ja pankkipalvelumaksut sekä käyttöomaisuuden myyntitappiot. Tähän erään kuuluvat myös maksetut myyntiprovisiot, tekijäpalkkiot, rahtikulut ja syntyneet luottotappiot. Käyttöomaisuuden myyntitappiot ja fuusiotappiot eivät sisälly tilaston liiketoiminnan muihin kuluihin, vaan esitetään satunnaisten erien ryhmässä.

Liiketoiminnan muita tuottoja ovat yrityksen varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot, jotka ovat luonteeltaan lähellä liikevaihtoa. Tällaisia tuottoja ovat esimerkiksi vuokratuotot, saadut provisiot, muilta yrityksiltä perityt hallinto-, tietojenkäsittely- yms. korvaukset, mikäli yrityksen varsinaisena toimialana ei ole vuokraustoiminta tai muiden edellä mainittujen palvelujen tuottaminen. Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan myös yrityksen varsinaiseen toimintaansa saamansa avustukset ja tuet. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot eivät sisälly tilaston liiketoiminnan muihin tuottoihin, vaan esitetään satunnaisten erien ryhmässä.

= Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot)

Liiketulos eli liikevoitto/-tappio (EBIT=earnings before interest and taxes) kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja.

Rahoitustuotot: Rahoitustuottoja ovat tuotot osuuksista ja muista pysyvien vastaavien sijoituksista sekä muut korko- ja rahoitustuotot.

Liikevaihto on yritysten virallisten tilinpäätösten mukainen. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta, mutta toiminta on jatkunut koko vuoden, niin liikevaihto ja myös muut tilinpäätöstiedot muunnetaan vastaamaan 12 kuukautta.

Liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. (KPL 4:1)

Rahoitus- ja vakuutusalan (TOL K) yritysten liikevaihto on laskettu toimialasta riippuen seuraavilla kaavoilla, mikäli sitä ei ole löytynyt yrityksen tilinpäätöksestä suoraan:

Toimialan 6411 Keskuspankkitoiminta liikevaihto on laskettu toimintakulujen sekä palkkioista ja maksuista aiheutuneiden nettokulujen summana.

Toimialojen 6419 Muu pankkitoiminta ja 649 Muut rahoituspalvelut liikevaihto on laskettu kaavalla Korkotulo ja muu vastaava tulo - Korkokulut ja muut vastaavat kulut + Saadut palkkiot + Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista + Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio

Toimialan 651 Vakuutustoiminta liikevaihto on määritelty vakuutusmaksujen bruttotuotoksi

Toimialan 653 Eläkevakuutustoiminta liikevaihto on määritelty eläkemaksujen kokonaismääräksi

Toimialan 66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta liikevaihto on laskettu kaavalla Korkotulo ja muu vastaava tulo - Korkokulut ja muut vastaavat kulut + Saadut palkkiot + Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista + Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio

Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, yksityiset elinkeinonharjoittajat, useimmat maatilatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.

Erä sisältää konserniavustuslain mukaan maksetut konserniavustukset. Konserniavustus sisältyy satunnaisiin eriin ennen vuotta 2016 ja tilinpäätössiirtoihin tämän jälkeen.

Maksetut korvaukset kirjataan menoksi sille ajankohdalle, jolloin korvaussuoritteet maksetaan ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Maksettujen korvausten kirjaustapa on siis maksuperusteinen. Korvaussuoritteiden lisäksi maksettuihin korvauksiin lasketaan mukaan myös korvaustoimintaan liittyvät hoitokulut.

Maksujenvälityssaamiset, erilaisilla selvittelytileillä olevat saamiset, johdannaissopimuksiin liittyvät marginaalitilisaamiset sekä kaikki muut saamiset, joiden esittämiseen ei ole muuta sopivaa tase-erää.

Nettotulos saadaan, kun liiketulokseen lisätään tuloslaskelman rahoitustuotot ja vähennetään rahoituskulut ja verot.

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Oikeudellinen yksikkö on yhteisö tai liiketoiminnan harjoittamista varten rekisteröitynyt organisaatio.

Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.

Erä sisältää kaikki oman pääoman erät yhteensä. Yhteisöillä omassa pääomassa esitetään osake-, osuus-, ja muu vastaava pääoma, rahastot, edellisten tilikausien voitto/tappio ja tilikauden voitto/tappio. Muut yhtiömuodot ja säätiöt esittävät oman pääomansa erät soveltuvin osin kaavaa noudattaen ottaen huomioon omien erityislakiensa mukaiset oman pääoman muodot.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen
Valtio
Kunta
Ahvenanmaan maakunta
Ulkomaalaisomisteinen
Muu omistajatyyppi

Jäsentensä eduksi taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluita. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään yksi. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Pakolliset varaukset yhteensä on erien eläkevaraukset, verovaraukset ja muut pakolliset varauksetn yhteissumma. Pakolliset varaukset ovat menoja, joiden suorittamiseen on sitouduttu ja ovat todennäköisiä vastaisia menetyksiä.

Palkkasumma on tilikaudelta ja niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi ennakkoperintälain mukaiset luontaisedut. Palkkasummaan sisältyvät myös yrittäjien itselleen maksamat palkat. Optiotuet eivät sisälly palkkoihin.

Tilinpäätöstietojen yhteydessä esitetään tuloslaskelman mukaiset palkat ja henkilösivukulut yhteensä. Tarkemmin tietoa tilinpäätöstietojen henkilöstökuluista täältä: https://stat.fi/meta/kas/henkkul.html.

Tuloslaskelmassa esitetään poistosuunnitelman mukaiset tilikauden poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat pysyvien vastaavien hankintamenoon ja näiden taloudelliseen käyttöikään. Arvonalentumiset perustuvat todennäköisen luovutushinnan pysyvään alenemiseen.

Taseen pysyvät vastaavat yhteensä muodostuu kolmesta pääryhmästä: aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset. Pysyvillä vastaavilla tarkoitetaan eriä, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.

Pääomalaina esitetään luonteensa mukaisesti joko pitkäaikaisen ja/tai lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä.

Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään itsenäisesti toimiala toimialaluokituksen tarkimmalla tasolla.

Yritysrekisterissä yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla kunkin toimipaikan työllisten määrä toimipaikan toimialan keskimääräisellä arvonlisäyksellä ja suhteuttamalla saatu luku toimipaikan toiminta-aikaan tilastovuoden tilikaudella. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle. Yrityksen päätoimialaksi määräytyy yleensä sen toimipaikan toimiala, jossa tilikauden arvonlisäys on suurin.

Yrityksen päätoimiala voi muuttua esimerkiksi yhtiöittämisen seurauksena, kun yrityksen kokonaisarvonlisäyksen kannalta merkittävä osa yritystä itsenäistyy.

Rahoituskuluja ovat arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista ja vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista sekä muut korko- ja rahoituskulut.

Rahoitusomaisuus yhteensä on taseen vaihtuvien vastaavien erien lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset summa. Rahoitusomaisuus määritellään kirjanpitolaissa, mutta se ei esiinny nimikkeenä tasekaavassa.

Rahoitustulos saadaan lisäämällä nettotulokseen ennen liiketulosta vähennetyt suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Rahoitustuloksen pitäisi riittää lainojen lyhennyksiin, investointien omarahoitusosuuksiin, käyttöpääoman lisäyksiin ja voitonjakoon.

Erä sisältää konserniavustuslain mukaan saadut konserniavustukset. Konserniavustus sisältyy satunnaisiin eriin ennen vuotta 2016 ja tilinpäätössiirtoihin tämän jälkeen.

Satunnaiset kulut syntyvät muusta kuin yrityksen varsinaisesta toiminnasta ja ovat luonteeltaan kertaluonteisia ja suuruudeltaan olennaisia. Pysyvistä vastaavista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot ovat normaalisti liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja. Kokonaisesta toimialasta luopumisen yhteydessä syntynyttä myyntivoittoa tai -tappiota pidettiin kuitenkin satunnaisena eränä ennen vuotta 2016. Konserniavustuslain mukaiset konserniavustukset esitettiin myös satunnaisissa erissä ennen vuotta 2016. Tämän jälkeen konserniavustukset on tilastossa omana kohtanaan ennen kokonaistulosta.

Satunnaisten tuottojen ja kulujen eristä luovuttiin vuoden 2016 kirjanpitolain uudistuksessa, mutta osa yrityksistä ilmoittaa edelleen joitain lukuja näissä erissä. Tästä syystä eriä ei ole poistettu tilastosta.

Satunnaiset tuotot syntyvät muusta kuin yrityksen varsinaisesta toiminnasta ja ovat luonteeltaan kertaluonteisia ja suuruudeltaan olennaisia. Pysyvistä vastaavista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot ovat normaalisti liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja. Kokonaisesta toimialasta luopumisen yhteydessä syntynyttä myyntivoittoa tai -tappiota pidettiin kuitenkin satunnaisena eränä ennen vuotta 2016. Konserniavustuslain mukaiset konserniavustukset esitettiin myös satunnaisissa erissä ennen vuotta 2016. Tämän jälkeen konserniavustukset on tilastossa esitetty omana kohtanaan ennen kokonaistulosta.

Satunnaisten tuottojen ja kulujen eristä luovuttiin vuoden 2016 kirjanpitolain uudistuksessa, mutta osa yrityksistä ilmoittaa edelleen joitain lukuja näissä erissä. Tästä syystä eriä ei ole poistettu tilastosta.

Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenottajan vakuutusmaksut ohjataan yhteen tai useampaan sijoituskohteeseen. Vakuutuksen arvo kehittyy vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonmuutosten mukaan.

Säätiö on tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotettu omaisuus, jota hoitaa säätiön hallitus. Säätiö perustetaan säädekirjalla, testamentilla tai lahjakirjalla. Lupa säätiön perustamiseen on haettava patentti- ja rekisterihallitukselta, joka vahvistaa myös säätiön säännöt. Säätiö rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen pitämään säätiörekisteriin.

Rahastot kuuluvat myös tähän oikeudellisen muodon luokkaan.

Solvenssi II:n voimaantulon myötä koskee vain vahinkovakuutusyhtiöitä. Tasoitusmäärällä tasoitetaan korvauskulujen satunnaisvaihtelujen vaikutusta vakuutustekniseen katteeseen.

Tilikauden tuloksessa on huomioitu kaikki yrityksen tuotot ja kulut tilikaudelta sekä etukäteen pakollisina varauksina kirjatut vastaiset menot ja menetykset.

Tilinpäätössiirrot yhteensä erässä esitetään poistoeron muutokset sekä vapaaehtoisten varausten muutokset. Poistoeroa syntyy pääasiassa silloin, kun kirjanpidossa ja verotuksessa vähennettävien poistojen määrät ovat eri suuruisia. Vapaaehtoiset varaukset ovat kirjanpitovelvollisen tekemiä jälleenhankinta-, toiminta-, hinnanlasku-, asuintalo- yms. varauksia. Konserniavustukset on tilastossa omana kohtanaan ennen kokonaistulosta.

Tilinpäätössiirtojen kertymä on poistoeron ja vapaaehtoisten varausten yhteissumma. Poistoero on kirjanpidossa tehtyjen kokonaispoistojen ja suunnitelman mukaisten poistojen kumulatiivinen erotus. Negatiivista poistoeroa ei taseessa voi olla. Vapaaehtoiset varaukset ovat kirjanpitovelvollisen tekemiä jälleenhankinta-, toiminta-, hinnanlasku-, asuintalo- yms. varauksia.

Tuloslaskelma esitetään yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastossa toimialojen B-S pl. K osalta siten, että siitä käy ilmi tuloksen muodostumisen kannalta keskeiset erät: käyttökate, liikevoitto, nettotulos ja kokonaistulos. Käyttöomaisuuden myynti- ja fuusiovoitot sekä myynti- ja fuusiotappiot esitetään satunnaisina erinä. Myös konserniavustukset esitetään ennen kokonaistulosta. Ennen käyttökatetta esitetty laskennallinen palkkakorjaus oikaistaan ennen tilikauden tulosta, joka on virallisen tuloslaskelman mukainen.

Sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten tuloslaskelma ja tase esitetään rahoitusalan tilinpäätöksen mukaisessa muodossa.

Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden tuloslaskelma ja tase esitetään vakuutusyhtiöiden tilinpäätöksen mukaisessa muodossa.

Tilikauden tuloksesta aiheutuneet verot.

Ulkopuoliset palvelut ovat välittömästi tuotantoon tai myyntiin liittyvistä työsuorituksista maksettuja korvauksia. Ulkopuolisia palveluja voivat olla esimerkiksi alihankkijoiden, suunnittelu- ja konsulttitoimistojen sekä huoltoyhtiöiden suorittamat palvelut ja sellaisen työvoiman vuokrauskulut, jotka liittyvät välittömästi suoritetuotantoon.

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Vaihto-omaisuus jaetaan aineisiin ja tarvikkeisiin, keskeneräisiin tuotteisiin, valmiisiin tuotteisiin/tavaroihin, muuhun vaihto-omaisuuteen ja ennakkomaksuihin.

Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan valmistus- tai palvelutoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen vaihto-omaisuutensa valmistamista varten hankkimia hyödykkeitä. Niitä ovat esim. tuotteiden tai palvelujen valmistamiseen käytettävät raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilinpäätöshetkellä kesken (puolivalmisteet).

Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja ja luovutusvalmiiksi saatettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Tavarat puolestaan ovat ulkopuoliselta tavarantoimittajalta sellaisinaan myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä.

Muuhun vaihto-omaisuuteen kuuluvat sellaisinaan tai jalostettuina myytäviksi hankitut tai valmistetut hyödykkeet, jotka eivät sisälly edellä käsiteltyihin vaihto-omaisuuseriin. Muuta vaihto-omaisuutta voivat olla mm. myytäväksi tarkoitetut tontit tai muut kiinteistöt, jotka on siirretty käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen.

Ennakkomaksuilla tarkoitetaan vaihto-omaisuushyödykkeistä niiden toimittajille ennen hyödykkeen vastaanottamista maksettuja kauppahintoja tai kauppahinnan osia.

Vaihtuvat vastaavat yhteensä muodostuu taseen neljästä pääryhmästä: vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvien vastaavien vaikutusaika on lyhyt. Niitä ei ole tarkoitettu tuottamaan tuloa useana tilikautena.

Vakuutusmaksutulo kirjataan sille tilikaudelle, jolloin vakuutuskausi on alkanut. Se ilmoitetaan ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Vakuutusmaksutuloa saadaan alkaneista vakuutussopimuksista ja tilikauden lopulla olevista saamisista. Tulosta vähennetään saamisten luottotappiot, vakuutusmaksuverot, alennukset ja muut julkiset maksut.

Vakuutusmaksutuotto koostuu vakuutusmaksutulon ja vakuutusmaksuvastuun muutoksen summana, mistä vähennetään jälleenvakuuttajien osuudet. Vakuutusmaksutuotot on vakuutusmaksutulosta jaksotettua tuloa, joka kohdistuu tilikaudelle. Vakuutusmaksutuotot kirjataan siis suoriteperusteisesti.

Vakuutusmaksuvastuu kuvaa sitä osaa tilikauden tai aikaisempien tilikausien vakuutusmaksutulosta, jonka riski kohdistuu tuleville tilikausille.

Lasketaan tilikauden alun ja lopun vakuutusmaksuvastuun erotuksena. Vakuutusmaksuvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja vakuutusmaksutulojen ja vakuutusmaksuvastuun muutokset summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat vakuutusmaksutuotot.

Vakuutustekninen kate on vakuutusyhtiön vakuutusteknisessä laskelmassa kirjanpidollinen tulos. Vakuutusteknisen katteen laskennassa pääerät ovat vakuutusmaksutuotot, korvauskulut ja liikekulut. Suomessa henkivakuutusyhtiöillä ja eläkevakuutusyhtiöillä sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät vakuutustekniseen laskelmaan, vahinkovakuutusyhtiöillä ei.

Muodostuu vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun summana. Vakuutustekninen vastuuvelka, tai vastuuvelka, kuvaa vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmasta taseeseen siirrettävien maksettujen korvausten ja vakuutusmaksutulon siirtoeriä, jotka ovat vakuutusyhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Vastuuvelka on täten rinnastettavissa muiden alojen tilinpäätöksessä oleviin siirtovelkoihin.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos (lisäys +, vähennys -). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos koostuu vaihto-omaisuuden keskeneräisten tuotteiden ja valmiiden tuotteiden tai tavaroiden yhteisestä varaston muutoksesta. Vaihto-omaisuudessa olevien ennakkomaksujen muutos ei sisälly tuloslaskelman varaston muutokseen. Erä sisältää myös valmistuksen omaan käyttöön.

Taseen vastaavaa yhteensä on pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien yhteissumma.

Vastattavaa yhteensä on taseen neljän pääryhmän oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä, pakolliset varaukset ja vieras pääoma summa.

Verotusyhtymiin kuuluvat: 1) verotusyhtymät, 2) yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset, kuten rekisteröimättömät yhtiöt, säätiöt tai yhdistykset, 3) yhteismetsät, 4) maatilat, 5) elinkeinoyhtymät ja 6) muut verotuksen yksiköt.

Vieras pääoma on pääomaa jota ulkopuoliset tahot sijoittavat yritykseen. Vieraalla pääomalla on aina takaismaksuvelvollisuus. Lyhytaikaisen vieraan pääoman maksuaika on pisimmillään vuosi ja pitkäaikaisen yli vuosi. Tärkein vieraan pääoman lähde yritykselle ovat pankit. Luotonannon eri muotoja ovat lyhyt- ja pitkäaikaiset luotot, tililuotot ja notaariluotot.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä tarkoitetaan sektoriluokituksen S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -luokan yhteisöjä.

Y-tunnus eli yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten kaikille oikeudellisille yksiköille antama yksilöivä tunnus.

Y-tunnus muodostuu seitsemästä numerosta, väliviivasta ja tarkistusnumerosta.

Yhteisetuudet, kuten kalastuskunnat ja tiekunnat.

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi.

Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa.

Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.

Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi.

Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä (y-tunnuksesta). Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.

Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.

Keskeisin virhelähde on vastauskato.

Tietoja kerätään ja tarkastetaan 11 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.
Rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot julkaistaan 9 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Lopulliset tiedot julkaistaan 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja on saatavilla lähes kaikilta toimialatasoilta. Poikkeuksena on toimialat 01, 02, 03, 64, 65 ja 66. Maatalouden toimialalta (TOL 01) on saatavissa vain yritysten ja henkilöstön lukumäärätiedot sekä palkkasummat. Metsä- ja kalatalouden toimialoilta (TOL 02 ja 03) on saatavissa edellä mainittujen lisäksi myös liikevaihtotiedot. Vain osalta rahoitus- ja vakuutusalan toimialoista (TOL 64-66) on saatavilla tilinpäätöstietoja.

Tilastosssa on käytössä kokonaisaineisto.

Puuttuvat tiedot imputoidaan oma-aloitteisten verojen aineiston ja edellisen vuoden tietojen perusteella tai käytetään lähimmännaapurinmenetelmää.

Tiedot kattavat koko Suomen.
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tiedot perustuvat suomalaiseen tlinpäätösstandardiin (FAS) sekä kansainväliseen toimialaluokitukseen.Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot perustuvat kansainväliseen IFRS 9 -tilinpäätösstandardiin. Rahoitus- ja vakuutusalan (TOL 64-66) liikevaihto ja jalostusarvo on laskettu Eurostatin määrittelemien kaavojen avulla.

Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tilastoyksiköiden joukkoa laajennettiin vuonna 2023. Tiedot on julkaistu uudistetulla tilastoyksiköiden joukolla vuodesta 2018 alkaen. Tilastoyksiköiden joukon laajentamisesta johtuen vertailukelpoisuus arkistosta löytyviin tietoihin on heikentynyt. Pääosin tilastoyksiköiden joukon laajentaminen näkyy vain yritysten lukumäärissä, mutta muutos on vaikuttanut jossain määrin myös osaan muista muuttujista.

Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.

Arkistosta löytyviä vanhempien vuosien tietojen ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät toimialamuutokset sekä kirjanpitolain ja -asetuksen muutokset. Tietojen muodostamiseen tehtiin merkittäviä uudistuksia tilastovuodesta 2013 alkaen, mistä johtuen vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailukelpoisuus on heikentynyt.

Yhtenäisyyttä muihin tilastoihin rajoittavat käsitteelliset ja menetelmälliset asiat. Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta. Liikevaihdon määrittely oma-aloitteisten verojen ilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa.

Kansantalouden tilinpidon toimialoittainen arvonlisäys perushintaan poikkeaa tilinpäätösaineiston jalostusarvosta, koska kansantalouden tilinpidon laskelmat laaditaan toimipaikoittain. Tilinpäätösaineiston jalostusarvon laskenta pohjautuu yritystason tietoihin. Lisäksi tilinpäätösaineiston jalostusarvo arvioidaan tuottajahintaan.
Yritysten kuukausikuvaajien mittausjakso on kalenterivuosi, puolivuosi, neljännesvuosi tai kuukausi. Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilaston mittausajanjakso on 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston ennakkotiedot ja lopulliset laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat yhteneviä.
Ennakkotietojen StatFin-taulut  ovat tietosisällöltään suppeampia kuin lopulliset tiedot.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstiedot perustuvat kansainväliseen IFRS 9 -tilinpäätösstandardiin kun taas muiden toimialojen tiedot perustuvat kansalliseen tilinpäätösstandardiin (FAS). Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätökset eroavat muiden toimialojen tilinpäätöksistä merkittävästi myös muutoin rakenteeltaan. Tästä syystä näiden yritysten tilinpäätöstilastot on julkaistu erillisissä tietokantataulukoissa.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston aineisto perustuu Verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja rekistereihin, Finanssivalvonnan FINREP- ja VAKRA-aineistoihin sekä Tilastokeskuksen omiin kyselyihin. Lähdeaineistojen tiedot pohjautuvat oikeudellisten yksiköiden tietoihin. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Tietoja täydennetään omilla kyselyillä.

Verohallinnon rekisterit

Verohallinnon eri rekistereistä saadaan yritysten aloitus- ja lopetustiedot, kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille ja palkat. Rekisteriaineistot tulevat Tilastokeskukseen kerran kuukaudessa.

Verohallinnon yritysveroaineisto

Yritysveroaineisto sisältää tuloslaskelma- ja tasetietoja sekä käyttöomaisuuden investointitietoja. Tietoja saadaan pääverolomakkeilta 4, 5, 6A, 6B, 6C ja 6U sekä liitelomakkeilta 7A, 7M ja 62.
Aineisto sisältää niiden yritysten tiedot, jotka ovat verovelvollisia kyseisenä vuonna.
Elinkeinoveroaineisto tulee Tilastokeskukseen ennalta sovittuina päivinä. Lähetyksiä on n. 10 vuodessa.

Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut
Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyllä (Tilkes-kysely) kerätään vuosittain tietoja noin 5 500 yritykseltä. Tilinpäätöskyselyn kohdejoukosta kyselyyn kuuluvat kaikki yli 60 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa tai tase ylittää 300 miljoonaa. Lisäksi 10-60 henkilöä työllistävistä yrityksistä kyselyyn on valittu yritykset satunnaisotannalla. Kyselyssä on myös joitain alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä kaikki markkinaehtoiset kunnalliset liikelaitokset.

Tilkes-kyselyllä kerätään yritysten virallista tilinpäätöstä yksityiskohtaisempaa tietoa. Kysely kattaa liikevaihdon ja kulujen erittelytietoja, investointitietoja ja muita tilinpäätöksen lisätietoja.

Yritysrekisterin toimipaikkatiedusteluissa kerätään vuosittain yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen osoitteet, nimet, palkansaajien työpanos henkilötyövuosina, taloudellista toimintaa kuvaava toimiala ja tiedot toimipaikkojen toiminnan aloitus-,  lopetus- ja siirtymispäivämääristä.   

Toimipaikkatiedustelujen piirissä on vuosittain yhteensä noin 13 500 yritystä ja yhteisöä. Tiedustelut lähetetään vuosittain yrityksille ja yhteisöille, joilla on toimintaa useassa eri osoitteessa ja ne työllistävät vähintään 5 henkilötyövuotta. Noin kolmen vuoden välein tiedustelu lähetetään yrityksille ja yhteisöille, joilla on Yritysrekisterin tietojen mukaan toimintaa ainoastaan yhdessä osoitteessa. 

Tiedusteluun kuulumattomille tai vastaamattomille yrityksille ja yhteisöille palkansaajien työpanos estimoidaan.
 

Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa yritysveroaineiston tiedot Tilastokeskukseen sovittuina päivinä.
Tilinpäätöskyselyn verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.
Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston omat tiedonkeruut, Tilkes- tiedonkeruu ja Yritysrekisterin tiedonkeruut toteutetaan kerran vuodessa.

Tilaston tuloslaskelma- ja tasetiedot saadaan hallinnolisista lähteistä. Käytössä on elinkeinoveroaineisto ja PRH:n tilinpäätösaineisto.
Tilaston Tilkes-tiedonkeruusta tehtiin vastausrasitemittaus kesällä 2018. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 188 minuuttia (mediaani 120 minuuttia).

Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti. Aineistoa korjataan automaattisesti käyttäen massaeditointia ja imputointia. Aineiston puuttuvat arvot korvataan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla. Virheet ja poikkeavat havainnot korjataan joko loogisesti editoimalla tai poikkeavia havaintoja poistamalla. Pienet virheet (alle 5 %) liikevaihdosta skaalataan.
Imputointimenetelmiä on kaksi. Donor-imputointia käytetään, kun yritys kuuluu tilaston kehikkoon, mutta tietoja ei saada verohallinnon aineistosta. Tällöin tiedot saadaan samalla toimialalla olevalta, samaa kokoluokkaa olevalta yritykseltä. Toista menetelmää käytetään, kun yrityksen tietoja ei saada veroaineistosta kyseisenä tilastovuonna, mutta käytettävissä on edellisen vuoden tiedot. Tällöin tiedot imputoidaan käyttäen kausiveroaineiston liikevaihdon muutosta painokertoimena.

Oma kysely
Varsinaisen otoksen vastaustiedot käsitellään manuaalisesti yhdessä elinkeinoveroaineiston kanssa PRH:n kuva-arkistoa hyväksi käyttäen yrityskohtaisesti. Tilinpäätöksen lisätietojen tarkistamista ohjaa tuotantosovelluksessa olevat sisäiset tarkistussäänöt. Hyväksytyistä tiedosta lasketaan toimialakohtaiset kertoimet liikevaihdon erittelylle ja kulujen erittelylle. Kertoimien avulla tuotetaan vastaavat tiedot koko yritysjoukolle. Satunnaisotoksen yritykset, jotka ovat saaneet vähän virhepisteitä, käsitellään massahyväksynnällä. Osa näistä palautuu manuaaliseen tarkistamiseen.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Aineistoon tehdään automaattisia ja manuaalisia tarkistuksia, jotka tyypillisesti liittyvät puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin. Tarkistuksia voidaan tehdä vertaamalla raportoituja tietoja julkaistuihin tilinpäätöksiin.
 

Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti.
Elinkeinoveroaineisto pisteytetään pisteytysmallin mukaisesti yrityskohtaisesti. Mallissa virhepisteitä lasketaan loogisista virheistä tuotoissa, kuluissa tai taseiden välisummissa sekä eroavuuksista taseiden loppusummissa ja liikevaihdon muutoksista. Lisäksi henkilöstöltään isot yritykset saavat enemmän pisteitä kuin pienet. Isoja virhepisteitä saaneet yritykset korjataan manuaaliseti, vaikka eivät olisi Tilkes-kyselyssä.

Elinkeinoveroaineistolle määritellään laatukoodit sekä liiketoiminnan tuotoille ja kuluille että taseille yrityskohtaisesti.

Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten sekä henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tilinpäätöstietojen käsittely
Validointia tehdään tiedonkeruun yhteydessä ja perustilastojen laadinnassa. Tarkistukset liittyvät tyypillisesti puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin.
 

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston dokumentaatio löytyy tilaston kotisivulta.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rakenne- ja tilinpäätöstilaston tilastointia ohjaa lisäksi seuraavat lait ja asetukset

1. Kirjanpitolaki ja -asetus 3012.1997/ 1336
2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)
3. Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoiniissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
4. Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.
5. Vahinko- ja henkivakuutusyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä (614/2008). Taustalla on direktiivi vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä (91/674/ETY). Tiedot kerätään Finanssivalvonnan suorana tiedonkeruuna kaikilta Suomessa toimivilta vahinko- ja henki vakuutusyhtiöiltä. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 18§:n 2 momenttiin.
6. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstilastoissa käytetty tilinpäätöskaava perustuu valtiovarainministeriön asetukseen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan em. asetusta täydentävään määräykseen. Finanssivalvonta kerää tiedot kaikilta Suomessa toimivilta pankeilta sekä muilta luottolaitoksilta ml. ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit Suomessa.
   Tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin (280/2004/14§) sekä Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008/18§ ja 60§) ja valtiovarainministeriön asetukseen.
    

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Tilaston muuttujista yritysten lukumäärä, henkilöstön lukumäärä ja toimiala ovat julkista tietoa. Muut tiedot ovat salaussäännösten alaisia.

Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen osalta. Salattavat tiedot peitetään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tai muuttujan tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessa tiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa. Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä. Tapauskohtaisesti voidaan noudattaa tiukempaa salausta.
Eurostatille lähetettävät, sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstietoja julkaistaan vuosittain tilaston omalla verkkosivulla ja StatFin-tietokannassa.
Tiedot toimitetaan myös kansantalouden tilinpidon, maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.
Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään Rakenne- ja tilinpäätöstilaston perusaineisto vuosittain.

Tilaston toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee toimialoittaisia tietoja omilla sivuillaan.

Toimialoittaisia tietoja on saatavilla myös maksuttomana tai maksullisena tietopalveluna salaussäännöt huomioiden.
Lisätietoja palvelusta löytyy: https://stat.fi/tup/yritysaineistoista-koostettavat-tilastotiedot/index.html

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yksikkötason aineistoa käytetään tilaston tuottamiseen sekä kansantalouden tilinpidon laskelmiin ja maksulliseen tietopalveluun. 
Lisäksi Ahvenanmaan tilastovirastolle lähetetään yksikkötason aineisto.
Aineisto on mahdollista saada myös tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/index.html

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoa ei säännöllisesti revisioida taaksepäin. Vanhempien vuosien tietoja päivitetään tarpeen mukaan tilastojulkistusten yhteydessä. Päivityksistä mainitaan tällöin tietokantataulukon alaviitteessä.
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilasto tuottaa lähdeaineiston kansantalouden tilinpidon laskelmiin.
Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Suomen julkisessa hallinossa sekä elinkeinoelämän tutkimuslaitoksissa yritysten yritystoiminnan laajuuden, kannattavuuden ja rahoitusaseman seurantaan ja analysointiin.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli very good.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään. Lisäksi tehdään koherenssitarkasteluja suhdannetilastoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.