Aineellista puutetta kokeneiden 0–15-vuotiaiden lasten osuus oli viime vuonna yli kaksinkertainen yhden aikuisen talouksissa ja kolminkertainen kahden aikuisen talouksissa verrattuna vuoteen 2021, jolloin edellinen vastaava elinolotilaston tutkimus tehtiin.  

Tavallisimmin puutteet liittyivät kodin varusteluun ja mukavuuksiin.

”Jopa 96 prosenttia puutetta kokeneista lapsista asui sellaisessa kotitaloudessa, jossa ei ollut varaa autoon, rikki menneiden kalusteiden korvaamiseen uusilla, kodin pitämiseen lämpimänä tai internetiin”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.

Asumiseen ja lainoihin liittyvät maksuvaikeudet olivat myös yleisiä puutetta kokevien lasten perheissä.

Osallistumismahdollisuudet olivat puutteelliset yli puolella aineellista puutetta kokevista lapsista. Heillä ei ollut varaa säännölliseen vapaa-ajan harrastukseen, merkkipäivien juhlimiseen, kavereiden kutsumiseen kylään tai kouluretkille osallistumiseen.

Aineellista puutetta kokevien lasten puute myös syveni edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Lasten kokemaa aineellista puutetta mitataan 17 osatekijän mittarilla. Aineellista puutetta kokevista lapsista yli 40 % koki puutetta vähintään neljässä asiassa vuonna 2024, kun vuonna 2021 osuus oli noin kolmannes.

”Vaikka lapsi ei määrittyisi indikaattorin mukaan aineellista puutetta kokevaksi, myös pienempiä puutteita on aiempaa useammalla lapsella. Kaikkiaan sellaisia lapsia, joilla oli puutetta vähintään yhdessä asiassa, oli viime vuonna noin 30 prosenttia, kun edellisessä tutkimuksessa heitä oli viidennes”, Okkonen toteaa. 

Suomessa puute yleistyi muita Euroopan maita nopeammin

Suomessa lasten kokema aineellinen puute on hieman harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa, jossa puutetta koki vuonna 2024 keskimäärin 13,6 % lapsista. Suomessa puute kuitenkin yleistyi muita maita nopeammin. 

Kaikkiaan lasten aineellinen puute yleistyi 17 maassa 27:stä. Kaikissa tutkimusmaissa puute oli yleisempää yhden kuin kahden aikuisen kotitalouksissa. 

”Suomessa yhden huoltajan talouksissa asuvien lasten kokema aineellinen puute oli aavistuksen EU-keskiarvoa harvinaisempaa, mutta osuus kasvoi Suomessa Kreikan jälkeen toiseksi eniten”, Okkonen sanoo. 

Kreikassa jopa noin kolmannes lapsista koki aineellista puutetta. Tämä oli korkein osuus koko Euroopassa. Romaniassa ja Bulgariassa osuudet olivat seuraavaksi suurimmat, kummassakin yli 30 %.

Harvinaisinta puute oli Kroatiassa (2,7 %), Sloveniassa (3,8 %), Norjassa ja Ruotsissa (5,6 % kummassakin). 

Yhteystiedot:⁠

Kaisa-Mari Okkonen
yliaktuaari
029 551 3408

Elinolotilaston sivu