Keskustelussa pureudutaan siihen, miksi lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja miksi erityisesti esikoisten määrä on laskussa. Onko taustalla taloudellinen epävarmuus, työelämän paineet, parisuhteiden muutokset vai laajempi kulttuurinen murros? Entä miksi pieniltäkin näyttävillä muutoksilla syntyvyydessä on suuria vaikutuksia yhteiskunnan tulevaisuuteen?

Syntyvyyden lasku koskettaa Suomessa kaikkia väestöryhmiä ja haastaa myös aiempia käsityksiä maahanmuuton vaikutuksista väestönkehitykseen. Esimerkiksi vieraskielisten naisten syntyvyys on laskenut alle ruotsinkielisen väestön tason. Noin joka seitsemäs synnytysikäinen nainen Suomessa on vieraskielinen, mutta myös heidän syntyvyytensä on painunut alas samaan tapaan kuin muulla väestöllä. Toisen polven maahanmuuttajilla syntyvyys on jopa kantaväestöä alhaisempaa.

Jaksossa pohditaan myös sitä, millaista elämää nuoret aikuiset toivovat ja onnistuuko yhteiskunta vastaamaan näihin odotuksiin tavalla, joka tukisi perheellistymistä.

Syntyvyyden kehityksestä keskustelevat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja Tilastokeskuksen väestötilastojen asiantuntija Markus Rapo. Keskustelua luotsaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Tieto rakentaa tulevaisuutta

Tiedon tulevaisuus ‑podcast tarjoaa tietoon ja tilastoihin perustuvaa analyysiä ja näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä ja sen taustalla vaikuttavista muutoksista. Tilastokeskuksen tuottama tieto toimii myös tämän keskustelun perustana.

Miten syntyneet-tilaston tiedot tuotetaan?

Miten syntyy tieto siitä, kuinka monta lasta Suomessa syntyy vuosittain? Syntyneet-tilastosta tehty infograafi kertoo, mitä tilasto kuvaa, mistä tiedot kerätään, miten tietoja käsitellään ja mihin niitä käytetään.

Tutustu tilastotiedon kulissien taakse: Näin tehdään syntyneet-tilasto

Kuuntele tuore Tiedon tulevaisuus -podcastin jakso!
⁠Voit kuunnella podcastiamme ⁠Youtubessa, ⁠Spotifyssa ja Soundcloudissa.