Tulokset selviävät Tilastokeskuksessa tehdystä maisterintutkielmasta, joka on myös tiivistetty Tieto&trendit-verkkolehden artikkeliksi.

”Tulonjakoa tasaava vaikutus johtuu pitkälti kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksistä. Myös ansiotulovähennys hieman lisää verotuksen uudelleenjakavuutta”, tutkielman tekijä Reko Heikkilä kirjoittaa artikkelissa.

Tulonhankkimis-, työmatka- ja kotitalousvähennykset sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys puolestaan hieman kasvattavat tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna. Se on yleisimmin käytetty tuloerojen mittari.

Jos tarkastellaan vähennysten jakaantumista tuloluokittain, vähennysten rahallinen määrä kasvaa tulojen kasvaessa. Toisaalta osuutena tuloista vähennysten merkitys hieman laskee, kun tulot kasvavat. Verovähennykset ovat siis tärkeimpiä tulojakauman alapään kotitalouksille. Tässäkin taustalla on se, että kunnallisverotuksen perus- ja eläketulovähennykset kohdentuvat selkeästi kaikkein pienituloisimmille kotitalouksille.

Työ- ja ansiotulovähennykset ovat osuutena tuloista kaikkein tärkeimmät tulojakauman keskivaiheilla. Tulonhankkimis- ja työmatkavähennykset taas ovat osuutena tuloista suurimmat toiseksi ylimmässä tulokymmenyksessä. Niistä hyötyvät siis eniten verrattain hyvätuloiset palkansaajat. Kotitalousvähennystä saavat selvästi eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat kotitaloudet.

”Kotitalousvähennys kohdistuu suurituloisille, sillä suurituloiset käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluita selvästi muita tuloluokkia enemmän”, Heikkilä toteaa.

Tutkimus perustuu rekisteriaineistoon vuodelta 2022, ja menetelmänä on käytetty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallia. Mikrosimulointi on usein käytetty työkalu verotuksen tulonjakovaikutusten tutkimuksessa. Tutkimus koski ansiotuloverotuksen vähennyksiä, eli pääomatuloverojen vähennyksiä ei huomioitu.

”Suomessa suurin tulonjakoa tasaava vaikutus on tulonsiirroilla, mutta myös henkilöverotuksen vaikutus on huomattava”, tiivistää taloustiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Heikkilä. Hän työskenteli kevään 2025 Tilastokeskuksessa graduharjoittelijana.

Yhteystiedot:

Tilastokeskuksen viestintä: viestinta@stat.fi

Reko Heikkilä
⁠050 301 5716
⁠reko.heikkila@gmail.com