"Poikien elinajanodote on noussut koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ripeästi", Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Kirittävää riittää yhä, sillä suomalaispoikien elinajanodote oli EU:n tilastoviraston Eurostatin vuoden 2024 tilastojen perusteella Pohjoismaiden lyhyin ja EU27-maiden vertailussa vasta 14. pisin. Suomalaistyttöjen elinajanodote oli puolestaan Pohjoismaiden toiseksi pisin ja EU27-maiden vertailussa yhdeksänneksi pisin.

Poikien elinajanodote ylitti 70 vuoden rajan vuonna 1982 ja 75 vuoden rajan vuonna 2003. Tyttöjen elinajanodote lähestyy jo 85 vuoden rajapyykkiä. Ennakkotilaston perusteella viimeisen 12 kuukauden elinajanodote oli tytöillä 84,7 vuotta. Tytöt saavuttivat 70 vuoden rajan jo 1950-luvulla, 75 vuoden rajan vuonna 1973 ja 80 vuoden rajan vuonna 1994.

Pojat kirineet kiinni eroa elinajanodotteessa

Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on Suomessa kaventunut alle viiteen vuoteen.

”Viimeksi ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa oli näin pieni yli 100 vuotta sitten. Suurimmillaan ero elinajanodotteissa oli 1970-luvun lopussa, jolloin se oli yhdeksän vuotta”, Rapo kertoo.

Vaikka ero sukupuolten välillä on kaventunut, muissa Pohjoismaissa ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa on vielä pienempi. Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sukupuolten välinen ero vastasyntyneiden elinajanodotteessa on noin kolme ja Tanskassa vajaat neljä vuotta.

Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskentahetken kuolleisuuden tasoa ja kertoo keskimääräisen ajan, jonka vastasyntyneet eläisivät, jos laskentahetken ikäryhmittäinen kuolleisuus jäisi vallitsevaksi tasoksi. Se ei siis pyri ennustamaan tulevaa. Jos kuolleisuus jatkaa laskuaan, on todellinen keskimääräinen elinaika pidempi.

Helsinki kasvoi 700 000 asukkaan kaupungiksi elokuun alussa

Helsinki saavutti elokuun alussa uuden merkkipaalun, kun kaupungin väkiluku ylitti ensi kertaa 700 000 asukasta. Raja ylittyi väestön ennakkotilaston mukaan elokuun ensimmäisenä päivänä.

”Helsingin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 lähtien. 600 000 asukkaan raja ylittyi vuonna 2012 ja 700 000 asukkaan raja nyt elokuun alussa”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.

Helsingin kasvu on ollut nopeaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

”2000-luvulla merkittävin uusien asukkaiden lähde on ollut maahanmuutto. Erityisesti viime vuosina nettomaahanmuutto on ollut korkeaa Ukrainan ja Aasian muuttoliikkeen seurauksena, mutta koko 2000-luvun ajan Helsinki on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta”, yliaktuaari Joni Rantakari sanoo.

Kaupungin väestöhistoriaan mahtuu myös laskukausia. Pääkaupungissa asui 1970-luvun alussa jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Sittemmin väkiluku kuitenkin supistui, ja vuonna 1975 se putosi alle 500 000 asukkaan. Tuolloin muuttoliike suuntautui Helsingin naapurikuntiin ja Ruotsiin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi uudelleen vasta vuonna 1992.

Yhteystiedot

Markus Rapo
⁠yliaktuaari
⁠029 551 3238

Joonas Toivola
⁠yliaktuaari
⁠029 551 3355

Joni Rantakari
⁠yliaktuaari
⁠029 551 3249

Väestön ennakkotilasto -tilastosivu
Tilaston yksityiskohtaiset tietokantataulukot
Väestön ennakkotilasto -tiedote
Tilaa uutiskirjeitä julkistuksistamme ja uutisistamme