Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 6,5 miljardia euroa vuonna 2021. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vajaalla seitsemällä miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Eniten vuoteen 2020 verrattuna parani valtionhallinnon rahoitusasema. Valtionhallinnon alijäämä oli noin 8 miljardia euroa, mikä oli noin 5 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionhallinnon rahoitusaseman kohenemiseen vaikutti etenkin verotulojen kasvu. Paikallishallintosektorin alijäämä oli vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan runsaat 800 miljoonaa euroa.

Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvoi huomattavasti muun muassa osinkotulojen kasvun myötä 2,4 miljardiin euroon vuonna 2021, eli kasvua edellisvuodesta oli yli 2,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi 2,2 miljardiin euroon ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema vaihtui jälleen ylijäämäiseksi (216 miljoonaa euroa) vuonna 2021.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 166,4 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa. Velka kasvoi 2,2 miljardia euroa vuonna 2021. Valtionhallinnon velka kasvoi 3,2 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 0,2 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,9 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 257 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 2,2 miljardia euroa vuonna 2021. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, huhtikuun 2022 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot alustavien tietojen mukaan 22. huhtikuuta 2022.

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2021 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,4 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2).

Vuonna 2021 Valtiokonttorin valtionvelka 128,7 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 5,6 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 4,8 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 139,1 mrd. euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html.

Suomi päivitti alijäämä- ja velkatietojen laadintaa koskevan EDP-inventoryn huhtikuun 2021 julkistuksen yhteydessä. Uusi päivitetty menetelmäkuvaus löytyy osoitteesta: http://stat.fi/til/jali/men.html