Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 22 180 lasta, mikä on 2 453 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 30 854, mikä on 3 166 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 16 932 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 518 henkeä. Maahanmuuttoja oli 694 enemmän ja maastamuuttoja 48 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 321 ja maastamuuttajista 3 475.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 127 274. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 7 132 muuttoa vuoden 2022 kuntajaon mukaan.

Ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa solmittiin 8 297 avioliittoa, joista 8 111 oli eri sukupuolta olevien parien ja 186 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 126 oli kahden naisen ja 60 kahden miehen avioliittoja.

Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi tammi–kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 8 440 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 605 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla, 4,9 ‰, ja Pirkanmaalla, 3,0 ‰. Keski-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 2,4 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 880 henkeä. Lapin väkiluku väheni 767 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 6,1 ‰, koki Kainuu.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 7 072 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 108 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 4,1 ‰, sekä Pirkanmaa, 4,0 ‰.

Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kokonaisnettomuutosta kokivat Lappi, 298 henkeä, ja Pohjanmaa, 237 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Lapissa ja Etelä-Karjalassa, molemmissa 1,7 ‰ väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–kesäkuun aikana 55 893. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 409 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 2,3 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 700 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 4,1 ‰ väestöstä.