Työikäiset tekivät eniten vapaaehtoistyötä

Miehet tekivät vapaaehtoistyötä hieman enemmän kuin naiset, mutta erot olivat vähäisiä. Eniten vapaaehtoistyötä tekivät työikäiset (25–64-vuotiaat). Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa eniten vapaaehtoistyötä tekivät ylemmät toimihenkilöt (35 %).

Eniten vapaaehtoistyötä tehtiin taloyhtiötoiminnassa, asuinalueyhdistyksissä ja kylätoimikunnissa (7 % yli 15-vuotiaasta väestöstä). Myös urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa tehtävä vapaaehtoistyö oli suhteessa muihin vapaaehtoistyön muotoihin suosittua sekä miehillä (6 %) että naisilla (4 %). Yleisesti osallistuttiin myös erilaisten harrastejärjestöjen vapaaehtoistyöhön (5 %).

Sukupuolella on merkitystä siinä, minkä tyyppiseen vapaaehtoistyöhön osallistutaan. Miehet osallistuivat urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön enemmän kuin naiset. Naiset taas osallistuivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan enemmän kuin miehet.

Vapaaehtoistyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. Todennäköisesti tutkimuksen tiedonkeruuaikana käynnissä ollut koronapandemia on vaikuttanut mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä.

Maatalousyrittäjillä paljon vastuu- ja luottamustehtäviä

Vastuu- tai luottamustehtäviä yhdistyksissä tai muualla oli vajaalla viidenneksellä (18 %) 15 vuotta täyttäneistä. Eniten vastuu- ja luottamustehtäviä oli maatalousyrittäjillä (36 %).

Apua annetaan eniten ostoksissa ja asioinneissa

60 % yli 15-vuotiaista oli auttanut toista kotitaloutta ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan viimeisen neljän viikon aikana. Useimmin oli autettu ostoksissa ja asioinneissa. Suurimmat muutokset annetun avun määrässä ovat tapahtuneet lastenhoidossa ja tietoteknisen laitteen käyttöön liittyvässä avussa. Vuodesta 2009 vuoteen 2021 lastenhoitoon annetun avun osuus vähentyi 6 prosenttiyksikköä ja tietoteknisen avun osuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä. Jälkimmäisen avun kasvuun on osin voinut vaikuttaa myös se, että aiemmin kysymys kattoi vain tietokoneen ja digitelevision ja nyt myös muut digitaaliset laitteet. Yhteiskunnan digitalisaatio on kuitenkin kasvanut vuodesta 2009, ja esimerkiksi viranomaispalvelut ovat siirtyneet verkkoympäristöön. Myös älypuhelimet olivat vielä vuonna 2009 varsin harvinaisia. Todennäköisesti nämä ilmiöt osaltaan aiheuttavat lisääntyvää tietoteknisen avun tarvetta.

Miesten ja naisten antama apu eroaa sisällöltään samankaltaisesti kuin kotitöiden tekeminen yleensäkin. Naiset auttoivat useimmiten ostoksissa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Miehet puolestaan auttoivat useimmiten korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa, ostoksissa ja asioinneissa, piha-, lumi- tai puutarhatöissä sekä tietokoneen, älypuhelimen tai muun digitaalisen laitteen käytössä tai päivittämisessä.

Se, ketä autettiin, riippui lähinnä auttajien iästä. Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita sekä omia tai puolison vanhempia. Miehet auttoivat ystäviä, työtovereita tai naapureita useammin kuin naiset. Omia tai puolison aikuisia lapsia naiset auttoivat puolestaan miehiä useammin.

Työikäiset (25–64-vuotiaat) auttoivat omia tai puolison vanhempia huomattavasti enemmän kuin 10 vuotta sitten, mikä lienee seurausta väestön ikääntymisestä. 65 vuotta täyttäneet auttoivat eniten omia tai puolison aikuisia lapsia. Lastenlapsia oli auttanut 8 % 65 vuotta täyttäneistä. Osuus on selvästi pienentynyt viimeisen 10 vuoden aikana.

Kotitalouksien saama apu on vähentynyt

39 % suomalaisista oli saanut apua kotitalouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Osuus on pienentynyt viimeisen 10 vuoden aikana jopa 10 prosenttiyksikköä. On mahdollista, että pandemia-aika on vaikuttanut eri tavoin avun saantimahdollisuuksiin ja myös avun tarpeeseen. Kotitalouksista eniten apua olivat saaneet 10–14-vuotiaiden kotitaloudet.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna maatalousyrittäjien ja toimihenkilöiden kotitaloudet olivat saaneet enemmän apua kuin työttömien, eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden kotitaloudet.

Ajankäyttötutkimuksessa kysyttiin myös, oliko vastaajan kotitalouteen ostettu palveluja joltakin yritykseltä, kunnalta tai järjestöltä tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Neljännes vastaajista oli ostanut jotakin palvelua kotitalouteensa liittyvään työhön. Määrä oli suunnilleen sama kuin 10 vuotta sitten.

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelu