Työlliset ja työllisyysaste

Työllisiä oli vuoden 2022 huhtikuussa 2 589 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 113 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 37 000 enemmän ja naisia 76 000 enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli huhtikuussa 72,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 70,1 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden huhtikuusta 1,8 prosenttiyksikköä 72,4 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 3,4 prosenttiyksikköä 72,9 prosenttiin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 71,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,9 %.

Työttömät ja työttömyysaste

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 huhtikuussa 193 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 69 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 111 000 ja naisia 83 000.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli huhtikuussa 6,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,6 %. Miesten työttömyysaste laski edellisen vuoden huhtikuusta 2,7 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 2,6 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli huhtikuussa 16,9 %, mikä oli 10,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 11,7 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,6 %.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 huhtikuussa 1 337 000, mikä oli 48 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen estimointimenetelmän uudistaminen vuoden 2021 alusta

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu