Työvoimatutkimuksen vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko Suomen 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositasolla.

Työvoimatutkimuksen tilastoyksikkö on henkilö.

Tilasto perustuu kuukausittain verkkokyselylomakkeella ja haastattelemalla kerättävään otosaineistoon.

Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat 15–89-vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden.

Tutkimuksessa ikä määritellään haastatteluajankohdan todellisen iän mukaan. Puolentoista vuotta kestävän tutkimuksen aikana iäkkäimmät henkilöt jäävät pois tutkimuksesta täytettyään 90 vuotta. Korvaamaan poistuvia henkilöitä otokseen poimitaan 14-vuotiaita, jotka tulevat mukaan vasta täytettyään 15-vuotta.

Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla systemaattisella otannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa.

Ositteiden muodostamisessa käytetään NUTS1-jakoa ja ikätietoa. Ositteet ovat: Manner-Suomi (15–74-vuotiaat), Ahvenanmaan maakunta (15–74-vuotiaat) ja 75–89-vuotiaiden ikäryhmä. Ahvenanmaan väestöstä poimitaan väestöosuuteen nähden kaksinkertainen otos.

Otantakehikko on lajiteltu ositteissa kotipaikkatunnuksen mukaan eli otos jakautuu alueellisesti samoin kuin perusjoukko (maantieteellisesti itsepainottuva otos). Puolivuotisotokseen poimitaan kaikkiaan 15 600 henkilöä:

• Manner-Suomi (15–74-vuotiaat): 14 800
• Ahvenanmaan (15–74-vuotiaat): 200
• 75–89-vuotiaat: 600.

Puolivuotisotos jaetaan tasaisesti kuukausiotoksiin. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 500 henkilöä, keskimäärin noin joka 370. henkilö perusjoukosta.

Työvoimatutkimuksen viitealue on koko Suomi.

Tietoja voidaan tuottaa aluehallintoviraston (AVI), elinvoimakeskuksen (EVK), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä maakunnan aluejaolla.

Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin ja aiemmin julkaistut aikasarjat vuosilta 2009–2020 korjattiin uudistetun estimointimenetelmän mukaisiksi.

Työvoimatutkimuksen mittayksikköjä ovat henkilöiden määrä (1 000 henkilöä) ja työtuntien määrä (1 000 tuntia).

Pääosa työvoimatutkimuksen kysymyksistä koskee tutkimuskuukauden yhtä viikkoa. Tiedot kootaan kysymällä kaikilta haastateltavilta heidän toimintaansa kyseisellä viikolla.

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruussa käytetään jatkuvaa tutkimusviikkoa. Tämä tarkoittaa, että vuoden kaikki viikot ovat edustettuina tutkimuksessa ja otos jaetaan tasaisesti kaikille viikoille.

Kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositulokset kuvaavat tilannetta kyseisen tutkimusjakson ”keskimääräisellä” viikolla. Työpanosta koskevat tiedot ovat jaksojen tulosten summia.

Työvoimatutkimuksessa käytettäviä luokituksia ovat:

• Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008, NACE Rev. 2)
• Ammattiluokitus 2010 (ISCO-08)
• Sosioekonomisen aseman luokitus 1989 (Ammattiluokitus 2010 pohjalta)
• Koulutusluokitus 2016 (ISCED 2011).

sekä alueluokituksista:

• suuralue
• aluehallintovirasto (AVI)
• elinvoimakeskus (EVK)
• elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä
• maakunta.

Tilastovuodesta 2020 alkaen työvoimatutkimuksessa on otettu soveltuvin osin käyttöön Sektoriluokitus 2012 -luokitusstandardi.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Työvoimatutkimus toteutetaan perustuen sosiaalitilastojen kehysasetus IESS:ään (EU) 2019/1700 ja sitä tarkentavaan sosiaalitilastoja koskevaan delegoituun asetukseen tiedonkeruiden ajoituksista/rullaamisesta (EU) 2020/256 sekä toimeenpanoasetuksiin (EU) 2019/2180 ja (EU) 2019/2181 sekä erityisesti työvoimatutkimusta koskevaan delegoituun säädökseen (EU) 2019/257 ja toimeenpanoasetukseen (EU) 2019/2240.

Työvoimatutkimuksen tiedot julkaistaan tilaston verkkosivuilla ja StatFin-tietokannassa.

Työvoimatutkimuksen kuukausitiedot toimitetaan Eurostatiin ennen julkaisupäivää ja neljännesvuosiaineistot noin 3 kk:n viiveellä kyseisen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden päättymisestä. Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Työvoimatutkimuksen tietoja käytetään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa, työvoimakustannustutkimuksessa, työolotutkimuksessa ja STS-tilastoissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö, Eläketurvakeskus, Työterveyslaitos ja Tapaturmavakuutuskeskus käyttävät työvoimatutkimuksen tietoja osana omaa tiedontuotantoa.

Työvoimatutkimus perustuu kuukausittain haastattelemalla kerättävään otosaineistoon. Kuukausittainen otos on noin 12 500 henkeä ja tiedot kerätään verkkokyselylomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa.

Haastattelutietojen lisäksi tietoja saadaan Tilastokeskuksen väestötietokannasta, tutkintorekisteristä ja työssäkäyntitilastosta, KEHA-keskuksen työnhakijarekisteristä sekä verohallinnon tulorekisteristä.

Työvoimatutkimuksen tilasto perustuu jatkuvaan tietokeruuseen, jossa kaikki vuoden viikot ovat tutkimusviikkoja.

Työvoimatutkimuksen tiedot kerätään verkkokyselylomakkeella ja Tilastokeskuksen haastattelijoiden tekemillä tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Lomakkeen kielenä käytetään haastateltavan valinnan mukaan joko suomea, ruotsia tai englantia (tilastovuodesta 2014 lähtien).

Haastattelu tehdään pääsääntöisesti haastateltavalle itselleen. Jos haastateltavaa itseään ei ole mahdollista haastatella, pyritään haastattelutiedot kysymään sijaisvastaajalta. Sijaisvastaajana voidaan käyttää haastateltavan puolisoa, avopuolisoa ja 15 vuotta täyttänyttä lasta tai sisarta tai veljeä. Näiden tulee asua samassa kotitaloudessa kuin haastateltava.

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruussa käytetään jatkuvaa tutkimusviikkoa. Tämä tarkoittaa haastattelujen jakamista tasaisesti vuoden kaikkien viikkojen kesken. Työvoimatutkimuksen lomakkeen kysymykset koskevat pääosin tiettyä tutkimusviikkoa. Osassa kysymyksistä viiteajankohtana käytetään neljää viimeksi kulunutta viikkoa. Lomakkeen kysymysten avulla kartoitetaan vastaajan toimintaa tutkimusviikolla. Vastaajan työmarkkina-asema määräytyy usean eri kysymyksen perusteella.

Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 3-5 minuuttia. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta.

Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri aikoina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tietoja kerätään kaikilta vuoden viikoilta.

Vuonna 2025 työvoimatutkimuksessa haastateltiin noin 75 000 henkilöä. Tutkimuksen vastausosuus oli keskimäärin 55 %.

Tutkimuksen tietosisältö vaihtelee eri tutkimuskerroilla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla kysytään tarkemmin joitakin perustietoja, joiden ennallaan pysyminen tarkistetaan seuraavilla tutkimuskerroilla.

Viimeisellä eli viidennellä tutkimuskerralla tietosisältö on laajempi, ja perustutkimuksen lisäksi kyselyyn kuuluu myös kotitalousosa ja osio, jonka aihe vaihtuu vuosittain. Kotitaloushaastattelun aikana selvitetään kohdehenkilön kotitalouden jäsenet sekä kotitalouteen kuuluvien 15–89-vuotiaiden toiminta työmarkkinoilla.

Jotta aineisto kuvaisi koko väestöä, siihen on lisätty ylimääräisen otoksen avulla myös sellaisia kotitalouksia, joiden kaikki jäsenet ovat 90 vuotta täyttäneitä. Alle 15-vuotiaita lapsia ja yli 89-vuotiaita ei työvoimatutkimuksessa haastatella, vaan heille luodaan muutamia työmarkkina-asemaa kuvaavia tietoja rekisteritietojen perusteella.

Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet.

Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö. EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta siten, että kotitaloushaastattelut tehdään 5. eli viimeisellä haastattelukerralla.

Vastaajilta kerätylle aineistolle tehdään sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkistuksia. Vastaajilta kerätyn aineiston käsittelyvaiheessa luokitellaan puuttuvat tai virheelliset toimiala- ja ammattitiedot käyttäen apuna muita vastaustietoja. Myös tuntemattomiksi jääneet työtuntitiedot imputoidaan eli korvataan puuttuvat tiedot toimialasta ja ammattiasemasta muodostetun ryhmän keskiarvotiedolla.

Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan muun muassa katotarkasteluilla, vertailuilla KEHA-keskuksen tietoihin ja vastaavan ajankohdan tuloksiin edellisenä vuonna. Tämän lisäksi Eurostat tarkastaa neljänneksittäin sinne toimitetun aineiston yksityiskohtaisesti.

Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko 15–74-vuotiasta väestöä. Tutkimuksessa kaikki vastanneet henkilöt saavat painokertoimen, jolla vastanneiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja.

Painokertoimen käyttö mahdollistaa sen, että tuloksia voidaan tarkastella perusjoukon tasolla. Otokseen valittu henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä perusjoukossa.

Aluksi muodostetaan asetelmapainot käyttäen hyväksi henkilön otokseen sisältymistodennäköisyyttä. Tämän jälkeen hyväksytyn otoksen asetelmapainoille tehdään kato- ja kehikkovirheen oikaisu käyttäen jälkiositusta. Oikaisu tehdään korvaamalla otoskoko vastanneiden määrällä, oletuksena että katotapaukset ovat täysin satunnainen osajoukko otoksesta.

Työvoimatutkimuksen estimointimenetelmä perustuu painojen kalibrointiin, jossa alkuperäisiä otosasetelmasta laskettuja otospainoja muokataan regressiomallin avulla siten, että halutut väestöjakaumat saadaan oikeiksi. Otostason tietojen perusteella vastauskatokorjatut painot kalibroidaan CALMAR2-ohjelmalla vastaamaan tutkimuskuukautta edeltävän kuukauden perusjoukon keskeisiä väestöjakaumia.

Menettelyllä pyritään pienentämään kadon valikoivuuden aiheuttamaa harhaa ja tuottamaan mahdollisimman tarkkoja estimaatteja tärkeimmille muuttujille. Vuoden 2021 alusta aineiston painojen kalibroinnissa käytettään seuraavia tietoja:

• ikäryhmätsukupuoliryhmät
• alue (maakuntajako, jossa pääkaupunkiseutu erikseen)
• kieli

Kalibroinnissa käytetään aputietoina myös KEHA-keskuksen työnhakijarekisteriä, tilastokeskuksen tutkintorekisteriä ja verohallinnon tulorekisteriä.

Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta.

Esimerkiksi tietyn kuukauden julkaistu työttömien lukumäärä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen 15–74-vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti.

Vuodesta 2021 alkaen neljännesvuosiestimaattien laskennassa käytetään neljännesvuosipainoa, joka on laskettu skaalaamalla kyseisen vuosineljänneksen kunkin kuukauden kuukausipaino vuosineljänneksen keskiväestömäärään ja suhteuttamalla kuukauden tutkimusviikkojen lukumäärään. Tästä johtuen vuosineljännesten kuukausien estimaattien keskiarvot eroavat noin 1 000–2 000 henkilöllä vuosineljänneksen estimaateista. Vuosiestimaatit ovat neljännesvuosiestimaattien keskiarvoja.

Estimaattien tarkkuutta arvioidaan niiden keskivirheen avulla. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille.

Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa, tutkimusmuuttujan jakaumasta aiheutuva vaihtelu sekä laskentakaavan ominaisuudet.

Työvoimatutkimuksen työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat suhteellisen säännöllisesti vuoden eri kuukausina. Alkuperäisten sarjojen lisäksi työvoimatutkimuksesta julkaistaan myös kausitasoitettuja aikasarjoja, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva kausivaihtelu sekä niin kutsuttuja trendejä, joista on poistettu kausivaihtelun lisäksi myös epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu.

Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista.

Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Aikasarjojen trendikomponentit on laskettu kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Trendistä ja sen käytön rajoituksista on kerrottu tarkemmin työvoimatutkimuksen dokumentaatiosivulla tiedostossa Tietoa kausitasoitetusta trendistä (pdf).

Eurostat julkaisee kuukausittain EU-maiden kausitasoitetut sarjat ja joidenkin maiden, mukaan lukien Suomi (Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Islanti ja Itävalta), trendiluvut.

Eurostatin ja Tilastokeskuksen trendiluvut muun muassa työttömyysasteet, eroavat toisistaan eri menetelmätavan takia: Eurostat käyttää niin sanottua epäsuoraa kausitasoitusta, jossa aikasarjan trendi lasketaan sen osaryhmien trendiluvuista.

Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa.

Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni.

Tilastokeskuksessa tietoja käytetään esimerkiksi kansantalouden tilinpidon laadinnassa ja työvoimakustannustutkimuksessa. Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat, ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat julkaisee sille toimitetuista neljännesvuosiaineistoista Euroopan laajuisia tilastoja ja indikaattoreita.

Työvoimatutkimuksen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, otannasta aiheutuva vastauskato sekä satunnaisvaihtelu.

Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä kysymyslomakkeen testauksen avulla.

Vastauskato voidaan jakaa yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta

1. mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja
2. mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat.

Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin.

Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat.

Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä.

Työvoimatutkimuksen estimaattien laatua arvioidaan vuosittain ja julkaistaville estimaateille asetetaan rajat. Rajojen avulla estimaattien käytöstä varoitetaan tai ne peitetään julkaistavissa tiedoissa.

Neljännes- ja vuosiestimaattien julkistamisessa noudatamme Eurostatin ohjetta. Alle 3000 henkilön estimaatit peitetään taulukoissa automaattisesti pisteellä (.). Alle 7000 henkilön estimaatteihin tulee suhtautua varauksella. Rajat koskevat pyöristämättömiä lukuja ja näiden lukujen pohjalta laskettuja prosenttiosuuksia.

Kuukausitasolla estimaattien rajat, 7 000 ja 20 000 henkilöä, on määritelty Tilastokeskuksen menetelmäyksikössä. Kuukausitasolla peitettävät alle 7 000 henkilön estimaatit perustuvat korkeintaan noin 10 henkilön vastauksiin ja ne eivät ole sen vuoksi luotettavia. Alle 20 000 henkilön estimaatit, joihin tulee suhtautua varauksella, perustuvat korkeintaan noin 30 henkilön vastauksiin.

Otannasta aiheutuvaa estimaatin luotettavuutta arvioidaan laskemalla käytetyn estimaattorin keskivirhe tai variaatiokerroin.

Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa sekä tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi.

Keskivirheen avulla voidaan laskea virhemarginaali eli luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitse tietyllä todennäköisyydellä (usein 95 % luottamusväli) ja suhteellinen keskivirhe.

Luottamusväli kuvaa sitä, kuinka laajalla alueella perusjoukon todellinen parametrin arvo on suhteessa otoksesta laskettuun estimaattiin. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Työvoimatutkimuksessa käytetty 5 %:n riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle.

Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 %:n luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 %:n todennäköisyydellä.

Jos esimerkiksi tietyn kuukauden työttömien määrän estimaatti on 230 000 ja sen keskivirhe 7 700, on työttömien määrän 95 %:n luottamusväli 230 000 ± 15 100 eli 214 900–245 100 henkeä. Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe 95 %:n luottamusvälin kertoimella 1,96. Tämä osa kuvaa otannasta aiheutuvaa epävarmuutta ja sitä kutsutaan estimaatin virhemarginaaliksi.

Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään.

Kaikilta otokseen valituilta henkilöiltä ei saada vastausta, sillä joitakin henkilöitä ei koskaan tavoiteta ja monet kieltäytyvät vastaamasta tutkimukseen. Tätä kutsutaan vastauskadoksi.

Vastauskato on yleistynyt viime vuosina. Estimointi perustuu vain vastanneisiin henkilöihin, joita on vastauskadon vuoksi vähemmän. Silloin virhemarginaali kasvaa ja luottamusvälit levenevät.

Vastauskato pyritään ottamaan huomioon estimoinnissa, esimerkiksi uudelleenpainotusmenetelmillä kalibrointiestimaattorin avulla.

Aineistossa voi olla arvoalue- ja loogisuusvirheitä, joita korjataan automaattisilla tarkistusohjelmilla sekä aineiston käsittelyn aikana tuotettujen tunnuslukujen tarkastelujen avulla.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Työvoimatutkimuksen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa. Tietojen laatua seurataan muun muassa tiedonkeruun, aineiston käsittelyn ja tietojen julkaisun yhteydessä.

Eurostatille toimitetaan neljännesvuosittain ja vuosittain aineistoa koskevat laaturaportit, joissa arvioidaan tilaston laatua ja raportoidaan muun muassa tiedonkeruuta, menetelmiä ja tietojen luotettavuutta koskevia tekijöitä.

Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.

Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia.

Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.

Työvoimatutkimuksesta julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Ainoastaan kausitasoitus muuttaa hieman viimeisimpiä kausitasoitettuja kuukausituloksia.

Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla pyritään poistamaan aikasarjasta säännöllinen kausivaihtelu. Kausitasoituksen tuloksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Jos aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun lisäksi epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi.

Kausitasoitettujen ja trendilukujen laskennassa huomioidaan aikasarjan edellisten ja seuraavien kuukausien arvot, mikä muuttaa hieman työvoimatutkimuksen viimeisimpiä kausitasoitettuja ja trendiaikasarjoja. Puolen vuoden takaisten kuukausien kausitasoitetut ja trendiarvot muuttuvat enää hyvin vähän.

Tuoreimpien kausitasoitettujen ja trendilukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laaturaportissa.

Työvoimatutkimuksen tuloksia julkistetaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain.

Kuukausitiedot julkistetaan noin kolmen viikon kuluttua tutkimuskuukauden päättymisestä. Neljännesvuositiedot julkistetaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Vuosikeskiarvotiedot julkistetaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Työvoimatutkimus kattaa koko Suomessa asuvan väestön sekä alueet eli koko Manner-Suomen ja Ahvenanmaan.

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Tarkempi kuvaus Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy Eurostatin verkkosivuilta.

Kuukausittainen työvoimatutkimus, aluksi nimellä työvoimatiedustelu, on ollut käynnissä vuodesta 1959 alkaen. Tänä aikana sen tietosisältöä, tiedonkeruutapoja ja menetelmiä on kehitetty useaan otteeseen. Keskeisimmistä tiedoista on vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 2009 alkaen. Vanhan menetelmän mukaiset aikasarjat on tuotettu vuosilta 1989–2020.

Alkuun tietosisällöltään melko suppean tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä. Vuonna 1976 tietosisältö laajeni ja menetelmää uudistettiin.

Vuosina 1977–1993 tutkimus koostui kuukausitiedustelusta sekä sitä täydentävästä erillisestä puhelimitse tehdystä vuosihaastattelusta. Kuukausitiedustelun tiedonkeruu muutettiin vuonna 1983 postikyselystä puhelinhaastatteluksi, minkä ansiosta vastauskato pieneni noin 30 %:sta 4 %:iin.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin työvoimatutkimus harmonisoitiin Euroopan unionin yhteiseen työvoimatutkimukseen. Aluksi vuosina 1995–1998 EU-työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin erillisenä haastattelututkimuksena keväisin maalis–toukokuussa. Kuukausitutkimus uudistettiin asteittain vastaamaan EU-työvoimatutkimusta.

Vuonna 1997 kuukausitutkimuksen sisältö laajentui, tiedonkeruu muuttui tietokoneavusteiseksi puhelinhaastatteluksi (CATI) sekä käsitteet ja määritelmät yhdenmukaistettiin vastaamaan entistä paremmin Euroopan unionin ja YK:n työjärjestön ILO:n ohjeita ja suosituksia.

Työttömän määritelmää tarkistettiin vielä toukokuussa 1998 ja julkaistut aikasarjat korjattiin vuodesta 1989 alkaen taannehtivasti uudistettujen määritelmien mukaisiksi.

Työnhaun aktiivisuus tulkittiin vuoden 1997 alkupuolella EU: n ja ILO: n suosituksia väljemmin, kun kysymyksessä oli työnhaku työvoimatoimiston kautta. Ajalla 1.1.1997 - 30.4.1997 aktiiviseksi työnhauksi hyväksyttiin asiointi työvoimatoimiston kanssa 6 kuukauden aikana. Sen jälkeen asioimisväliä tiukennettiin 3 kuukauteen (ajalla 1.5.1997 -30.4.1998). 1.5.1998 siirryttiin tiukkaan EU:n ja ILO:n neljän viikon kriteerin työnetsinnässä kaikkien työnetsintätapojen osalta.

Huhtikuussa 1999 työvoimatutkimuksen tietosisältö laajeni edelleen, kun kuukausitutkimus ja EU-työvoimatutkimus yhdistyivät yhdeksi jatkuvaksi työvoimatutkimukseksi. Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtiin EU-maiden yhteinen ad hoc -lisätutkimus, jonka aihe vaihteli vuosittain.

Vuoden 2000 alusta siirryttiin jatkuvaan tietokeruuseen, jossa kaikki vuoden viikot ovat tutkimusviikkoja. Aiemmin kunkin kuukauden tiedot kerättiin yhdeltä tutkimusviikolta, yleensä kuukauden keskimmäiseltä viikolta. Jatkuvaan tutkimusviikkoon siirtyminen vaikutti työpäivä- ja työtuntitietoihin, minkä vuoksi ne eivät ole vuodesta 2000 eteenpäin täysin vertailukelpoisia aiempiin tietoihin. Vaikutukset työllisten määrää kuvaaviin lukuihin jäivät Tilastokeskuksessa tehdyn selvityksen mukaan pieniksi (Työvoimatilasto 2000).

Vuodesta 2003 alkaen tutkimuksen tietosisältö laajeni osaotokselta kerättävällä kotitalousosalla.

Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi tiedonkeruulomake: tutkimuksen tietosisältö muuttui hieman ja osa tiedoista siirryttiin keräämään osaotokselta, jolta kerättyjä tietoja käytetään vain vuositietoina. Myös joidenkin käsitteiden määritelmät muuttuivat. Uudistukset perustuivat EU:n asetuksiin, ja niillä pyrittiin parantamaan EU-maiden työvoimatilastojen vertailtavuutta.

Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin. Kyselylomakkeen sisältöä yhdenmukaistettiin aikaisempaa tarkemmin eri EU-maiden välillä tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Tietosisältö myös laajeni, kun kyselylomakkeelle lisätiin uusia kysymyksiä. Tärkeimmät muutokset koskivat kysymyksiä työajasta ja sitä, milloin henkilö määritellään työlliseksi. Esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat, jotka saavat ansiosidonnaista tukea, luokitellaan työllisiksi poissaolon pituudesta riippumatta.

Lisäksi uutena ikäryhmänä tutkimukseen otettiin mukaan 75–89-vuotiaat. Tämän ikäryhmän otoskoko on pieni ja sen vuoksi ikäryhmästä ei julkaista tietoja kuukausi- ja vuosineljännestasolla. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositiedot koskevat edelleen 15–74-vuotiaiden ikäryhmää.

Tutkimuksen tiedonkeruutapaa uudistettiin tarjoamalla vastaajille mahdollisuus vastata puhelin- ja käyntihaastattelujen lisäksi myös verkkolomakkeella.

Otoksen muodostamisessa ja tulosten laskentatavassa huomioitiin uusi EU-lainsäädäntö, vastauskadon lisääntyminen ja tiedonkeruutapaan toteutetut muutokset. Aikasarjat vuosilta 2009-2020 korjattiin taannehtivasti uuden estimointimenetelmän mukaisiksi.

Työvoimatutkimuksen lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat avointen työpaikkojen tilasto, työolotutkimus, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto.

Näistä työssäkäyntitilasto tuottaa tietoja väestön toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Sen tiedot poikkeavat tiedonkeruutavasta sekä työllisten ja työttömien määrittelystä takia jonkin verran työvoimatutkimuksen tiedoista.

Työssäkäyntitilasto on eri viranomaisten rekisteritietoihin pohjautuva kokonaisaineisto. Työssäkäyntitilaston tiedot henkilön toiminnasta koskevat pääosin vuoden viimeistä viikkoa. Tilaston tiedot työttömyydestä perustuvat KEHA-keskuksen työnhakijarekisteriin. Tilaston valmistuminen kestää runsaan 1 1/2 vuotta, ennakkotietojen valmistuminen noin vuoden.

Koska työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto, tarjoaa se työvoimatutkimusta paremmin aluetietoja (myös kuntakohtaisia) sekä tietoja pienistä väestöryhmistä, esimerkiksi pienistä toimialoista ja ammattialoista. Hallinnollisiin rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston käsitteet eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Euroopan unionin tilastoviraston, Eurostatin, julkaisemat Suomen työvoimatutkimuksen tulokset eroavat Suomessa julkaistuista siten, että asevelvolliset eivät ole lainkaan mukana Eurostatin tiedoissa.

Useimmissa EU-maissa asevelvolliset eivät kuulu työvoimatutkimuksen kohdejoukkoon eli yksityisissä kotitalouksissa asuvaan väestöön. Tämä aiheuttaa eroja etenkin 15–24-vuotiaita koskeviin tuloksiin. Suomen julkaisemissa luvuissa asevelvollisuutta suorittavat ovat mukana työvoiman ulkopuolisessa väestössä. Joissain tapauksissa eroja voi tulla siitä, että Eurostatin luvuissa on mukana koko yksityisissä kotitalouksissa asuva väestö iästä riippumatta ja Suomessa 15–74-vuotias väestö.

Myös KEHA-keskus julkaisee tietoja työttömistä työnhakijoista. KEHA-keskuksen tiedot perustuvat rekisteripohjaiseen työnvälitystilastoon, joka kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää. Työnvälitystilaston työttömyyden määrittely perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin, minkä vuoksi tilastotiedot eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Työnvälitystilastossa työttömältä ei edellytetä yhtä aktiivista työnhakua kuin työvoimatutkimuksessa. Myös opiskelijoiden hyväksymisessä työttömiksi on eroja. Tietoja tilastojen välisistä eroista on selitetty tarkemmin täällä.

Työvoimatutkimuksen tietoja käytetään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa. Muun muassa tämän vuoksi työvoimatutkimuksen keskeisten käsitteiden, kuten väestö, työllisyys ja työtunnit, määrittelemisessä noudatetaan mahdollisimman pitkälle kansantalouden tilinpidon suosituksia (YK:n System of National Accounts, SNA ja European System of Accounts, ESA).

Työvoimatutkimuksessa julkisen sektorin määrittely poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon sektoriluokittelusta. Asevelvolliset luokitellaan kansantalouden tilinpidossa ILO:n suosituksen mukaan työllisiksi, kun taas työvoimatutkimuksessa asevelvolliset ovat työvoiman ulkopuolella.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Keskeisimmät kuukausi- ja neljännesvuosi- ja vuositulokset julkistetaan määräpäivinä työvoimatutkimuksen sivulla.

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Ainoastaan kausitasoitus muuttaa hieman viimeisimpiä kausitasoitettuja kuukausituloksia. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tutkimuskuukauden päättymisestä. Neljännesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa.

Neljännesvuositiedot ovat tilastollisesti kuukausitietoja luotettavampia ja sisältävät yksityiskohtaisempia tietoja, muun muassa työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja koskevia tietoja toimialoittain sekä tarkempia alueittaisia tietoja. Vuosikeskiarvotiedot julkaistaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa.

EU:n tilastovirastolle, Eurostatille, toimitetaan neljännesvuosittain ja vuosittain mikroaineistot, joista laaditaan EU:n jäsenmaita koskevia tilastoja sekä tutkimusaineistoja. Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tiedote julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.

Työvoimatutkimuksesta julkaistaan aikasarjakatsauksia, jotka sisältävät tarkempia tietoja esimerkiksi työllisyydestä ja työttömyydestä sekä erilaisista työsuhteista.

Lisäksi joka toinen vuosi julkaistaan Perheet ja työ -katsaus, jossa käsitellään työvoimatutkimuksen kotitalousosaan sisältyviä tietoja muun muassa lapsiperheiden isien ja äitien työllisyydestä.

Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta. Lisäksi käytettävissä on arkistotietokanta, joka sisältää aikasarjataulukoita, joita ei enää päivitetä.

Työvoimatutkimuksen tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä henkilöä koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.

Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Aineiston luovuttaminen on mahdollista erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten siten, että suora tunnistaminen ei ole mahdollista.

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella työvoimatutkimuksen tietopalvelusta.

Työvoimatutkimuksen tuoreimmat menetelmäselvitykset löytyvät tilaston dokumentaatiosivulta muut dokumentit -osiosta erillisinä ladattavina liitteinä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Työvoimatutkimuksen tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä henkilöä koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.

Tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.Aineistoja voidaan luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten erillisen käyttölupapäätöksen perusteella siten, että tunnistetiedot on poistettu ja suora tunnistaminen ei ole mahdollista. EU-työvoimatutkimusta varten muokatut aineistot toimitetaan Eurostatille ilman tunnistetietoja.

Työvoimatutkimuksen tietosuojaseloste on saatavilla Tilastokeskuksen verkkosivuilla.