Työlliset ja työllisyysaste

Työllisiä (15–74-vuotiaat) oli vuoden 2022 heinäkuussa 2 688 000 (virhemarginaali ±36 000), mikä oli 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 34 000 enemmän ja työllisiä naisia 16 000 enemmän kuin vuoden 2021 heinäkuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli heinäkuussa 75,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 74,9 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden heinäkuusta 1,4 prosenttiyksikköä 77,2 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä 74,0 %:iin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,5 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,8 %.

Työttömät ja työttömyysaste

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 heinäkuussa 190 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 12 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 97 000 ja naisia 93 000.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli heinäkuussa 6,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,1 %. Naisten työttömyysaste laski edellisen vuoden heinäkuusta 0,7 prosenttiyksikköä 6,8 %:iin ja miesten työttömyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä 6,4 %:iin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli heinäkuussa 8,6 %, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 13,6 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 5,5 %.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 heinäkuussa 1 240 000, mikä oli 42 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf)

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)