Työlliset ja työllisyysaste

Työllisiä (15–74-vuotiaat) oli vuoden 2022 elokuussa 2 618 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 10 000 enemmän ja työllisiä naisia 19 000 enemmän kuin vuoden 2021 elokuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 74,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 73,4 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden elokuusta 0,7 prosenttiyksikköä 74,9 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 1,0 prosenttiyksikköä 73,5 %:iin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,7 %.

Työttömät ja työttömyysaste

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 elokuussa 187 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 8 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 103 000 ja naisia 84 000.

Työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 6,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,5 %. Naisten työttömyysaste nousi edellisen vuoden elokuusta 0,2 prosenttiyksikköä 6,3 %:iin ja miesten työttömyysaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä 7,0 %:iin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 8,1 %, mikä oli 2,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 13,5 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 4,2 %.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 elokuussa 1 313 000, mikä oli 42 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf)

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)