Työllisiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2022 syyskuussa 2 613 000 (virhemarginaali ±37 000), mikä oli 86 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 54 000 enemmän ja työllisiä naisia 32 000 enemmän kuin vuoden 2021 syyskuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli syyskuussa 73,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,7 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden syyskuusta 2,6 prosenttiyksikköä 73,9 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 72,8 %:iin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 69,7 %.

Työttömiä lähes saman verran kuin vuosi sitten

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 syyskuussa 189 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 2 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 97 000 ja naisia 92 000.

Työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli syyskuussa 6,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,0 %. Naisten työttömyysaste nousi edellisen vuoden syyskuusta 0,3 prosenttiyksikköä 6,8 %:iin ja miesten työttömyysaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 6,7 %:iin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli syyskuussa 15,0 %, mikä oli 4,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 15,3 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,0 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 syyskuussa 1 316 000, mikä oli 88 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf)

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)