Työllisiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2022 lokakuussa 2 636 000 (virhemarginaali ±35 000), mikä oli 66 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 29 000 enemmän ja työllisiä naisia 37 000 enemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli lokakuussa 74,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 72,3 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden lokakuusta 1,7 prosenttiyksikköä 75,3 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 2,3 prosenttiyksikköä 73,2 %:iin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,1 %.

Työttömiä lähes saman verran kuin vuosi sitten

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 lokakuussa 162 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 2 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 86 000 ja naisia 75 000.

Työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli lokakuussa 5,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 %. Naisten työttömyysaste nousi edellisen vuoden lokakuusta 0,4 prosenttiyksikköä 5,6 %:iin ja miesten työttömyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä 5,9 %:iin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 9,8 %, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 14,5 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 4,7 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 lokakuussa 1 322 000, mikä oli 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf) 

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf) 

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)