Aiheet
Ympäristö ja luontoKansantalous

Kotimaiset suorat panokset ja materiaalien kulutus laskivat vuonna 2021

tiedote | Materiaalitilinpito 2021

Muutos

Materiaalitilinpidon StatFin -tietokantataulukot julkaistaan aiempaa tarkemmalla materiaaliluokituksella.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kotimainen luonnonvarojen otto väheni 1,2 % edellisvuodesta. Ne olivat lähes 240 miljoonaa tonnia. Suhteellisesti eniten väheni turpeen käyttö, jonka kotimainen nosto laski 40 %. Teollisuuden raakapuun otto lisääntyi. Tuonnin ja viennin huomioiva kotimainen materiaalien kulutus laski johtuen ennen kaikkea fossiilisten energiamateriaalien kulutuksen vähenemisestä.

Keskeisiä poimintoja

  • Kotimaiset suorat panokset laskivat 1,2 % ollen 240 miljoonaa tonnia vuonna 2021.
  • Turpeen otto laski lähes 40 %.
  • Kotimaisen biomassan määrä kasvoi: taustalla teollisuuden raakapuun lisääntynyt otto.
  • Ulkomaankauppakorjattu kotimainen materiaalien kulutus laski 3,5 miljoonaa tonnia eli noin 1,5 %.
  • Kulutuksen lasku johtui ennen kaikkea fossiilisten energiamateriaalien kulutuksen vähenemisestä.

Kotimainen luonnonvarojen otto laski 240 miljoonaan tonniin

Kotimaisten suorien panosten (DE, Domestic Extraction), eli luonnonvarojen, otto laski 237 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Määrä on ollut laskussa vuodesta 2018. Materiaaleittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten väheni turpeen käyttö - sitä nostettiin enää 1,6 miljoonaa tonnia.

Ei-metallisten mineraalien kotimainen otto laski 158 miljoonaan tonniin. Myös niiden vienti väheni merkittävästi, lähes 23 %. Ei-metallisten mineraalien osuus kaikista kotimaisista suorista panoksista oli lähes 67 %. Suurin osa käytetyistä luonnonvaroista on hiekkaa ja soraa, joita käytetään erityisesti rakentamisessa. Niiden kotimaiset suorat panokset laskivat edellisvuodesta 3 miljoonaa tonnia noin 138 miljoonaan tonniin.

Metallimalmien kotimainen louhinta laski vajaa neljä prosenttia noin 31 miljoonaan tonniin. Niiden tuonti kasvoi edellisvuodesta 17 % ja Suomeen tuotiin 9,9 miljoonaa tonnia metalleja ja metallia sisältäviä tuotteita. Suurin osa tuoduista metalleista on rautaa. Metallien vienti kasvoi 11 % ollen 7,5 miljoonaa tonnia.

Biomassan kotimainen otto kasvoi hieman edellisvuoden laskun jälkeen 47 miljoonaan tonniin. Kasvu johtui puubiomassan, eli teollisuuden raakapuun ja puupolttoaineiden lisääntyneestä otosta. Kasvu keskittyi ennen kaikkea teollisuuden raakapuuhun. Muun kuin puubiomassan kotimainen otto laski. Biomassan tuonti kokonaisuudessaan väheni edellisvuosista viennin pysyessä ennallaan.

Kotimainen materiaalien kulutus laski johtuen erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisestä

Vuonna 2021 kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) laski vajaaseen 245 miljoonaan tonniin. Kotimainen materiaalien kulutus huomioi kotimaisten suorien panosten lisäksi ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja sinne viedyt materiaalit ja tuotteet. Laskua edellisvuodesta oli 3,6 miljoonaa tonnia. Lasku johtui ennen kaikkea fossiilisten energiamateriaalien kulutuksen vähenemisestä, joiden osalta laskua on tapahtunut sekä kotimaisissa suorissa panoksissa että materiaalien tuonnissa.

Kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna BKT:hen kuvaa materiaali-intensiteettiä, eli kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Materiaali-intensiteetti on ollut laskussa vuoden 2018 jälkeen, ja vuonna 2021 Suomessa tarvittiin 970 g materiaalia tuottamaan euro arvonlisäystä. Myös väkilukuun suhteutettuna kotimainen materiaalien kulutus on hieman laskenut, ja se on 44 tonnia asukasta kohden laskettuna.

Sekä kotimainen materiaalien kulutus että materiaali-intensiteetti ovat YK:n kestävän kehityksen indikaattoreita, eli niillä mitataan YK:n globaalien tavoitteiden toteutumista. Vastuullisen kuluttamisen tavoitteen 12.2 mukaisesti tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. DMC on myös yksi Suomen kiertotalouden edistymisen seurannan mittareista.

Pinottu pystypylväskuvio esittää kotimaisen materiaalien kulutuksen materiaalikategorioittain ja viivadiagrammi materiaali-intensiteetin vuosina 2010–2021. Kokonaisuudessaan kotimainen materiaalien kulutus on kasvanut vuoden 2010 reilusta 230 miljoonasta tonnista noin 245 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Fossiilisten energiamateriaalien kulutus on puolittunut vuoden 2010 noin 27 miljoonasta tonnista reiluun 12 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Ei-metallisia mineraaleja kulutetaan eniten, niiden kulutus vaihtelee 149 ja 164 miljoonan tonnin välillä. Metallimalmien kulutus on kasvanut vajaasta 21 miljoonasta tonnista vuonna 2010 reiluun 33 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Muiden tuotteiden ja loppusijoitukseen menevien jätteiden kulutuksessa ei tapahtunut vuosina 2010–2021 merkittäviä muutoksia. Yhteensä molempia kulutettiin vuosittain reilut 2 miljoonaa tonnia. Materiaali-intensiteetti on pysytellyt alle 1 €/kg lukuun ottamatta vuosia 2013 ja 2018. Vuodesta 2020 materiaali-intensiteetin kehitys on ollut laskeva.

Muutos

Materiaalitilinpidon StatFin -tietokantataulukot julkaistaan aiempaa tarkemmalla materiaaliluokituksella.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Materiaali
  • Virta
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Poistuneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
ymparistotilinpito@stat.fi
Heidi Pirtonen
yliaktuaari
029 551 3093
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.