Vaihtotase

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 6,2 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,6 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 3,2 miljardia euroa alijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 34 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 22,5 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 43 prosenttia vuodentakaisesta 22,9 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 18 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 7,5 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 36 prosenttia vuodentakaisesta 9,7 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 3,2 miljardia euroa vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 8,8 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,6 miljardia euroa.

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 3,2 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen maksettiin sijoitustuloa 5,2 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 8,5 miljardia euroa.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 924,0 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja ulkomaille 920,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 3,4 miljardia euroa, kun saamisia oli enemmän kuin velkoja.

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 12,2 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman heikkenemisestä rahoitustaloustoimet selittivät -7,4 miljardia euroa, kun taas arvonmuutokset ja muut kannan muutokset selittävät -1,4 miljardia euroa.

Rahoitustase

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 7,4 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa, 4,7 miljardia euroa. Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi nettomääräisesti valuuttavarannon muodossa 0,2 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoitusten muodossa. Vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 48,2 miljardia euroa ja portfoliosijoitusten nettovelka oli 31,7 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten suuri nettovelka selittyy velkapapereiden 126,6 miljardin nettovelalla. Portfoliosijoitusten osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 94,9 miljardia euroa velkoja suuremmat.