Vaihtotase

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 24 % vuodentakaisesta ja oli 22,3 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 32 % vuodentakaisesta 22,7 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 18 % vuodentakaisesta ja oli 7,9 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 30 prosenttia vuodentakaisesta 9,8 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,1 miljardia euroa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 4,4 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,5 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta on omaisuustuloja. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,0 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 5,2 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 4,1 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 935,7 miljardia euroa samalla kun sillä oli bruttovelkoja ulkomaille 942,5 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -6,9 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä 4,8 miljardilla eurolla. Saamiskanta nousi 3 prosenttia, samalla kun velkakanta nousi 3 prosenttia. Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Niiden määrä oli 387,7 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa tason ollessa 423,4 miljardia euroa.

Kun puolestaan ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa. Niiden määrä oli 53,5 miljardia euroa. Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoituksissa tason ollessa 35,7 miljardia euroa.

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 10,6 miljardia euroa. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa, 7,6 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorien sijoitusten muodossa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sijoittajasektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli sosiaaliturvarahastoilla (180,7 mrd. euroa), keskuspankilla (70,8 mrd. euroa) ja sijoitusrahastoilla (63,0 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (169,3 mrd. euroa), yrityksillä (94,1 mrd. euroa) ja valtiolla (65,1 mrd. euroa).