Vaihtotase

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 27 % vuodentakaisesta ja oli 19,3 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 38 % vuodentakaisesta 20,6 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 15 % vuodentakaisesta ja oli 6,8 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 24 % vuodentakaisesta 8,3 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 1,3 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 3,7 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,0 miljardia euroa. Suurin osa ensitulosta on omaisuustuloja.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 1,3 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 4,7 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 3,4 miljardia euroa.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 918,6 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja ulkomaille 907,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 10,8 miljardia euroa, kun saamisia oli enemmän kuin velkoja. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana bruttosaamiset kasvoivat pääosin muiden sijoitusten kantojen kasvun johdosta. Myös bruttovelat kasvoivat muiden sijoitusten kantojen kasvun johdosta.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -8,8 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman noususta rahoitustaloustoimet selittivät 7,2 miljardia euroa, kun taas arvonmuutokset ja muut kannan muutokset selittävät 12,3 miljardia euroa.

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 7,2 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten portfoliosijoitusten muodossa, 9,1 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti muiden sijoitusten muodossa 5,7 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Sijoituslajeittain tutkittuna bruttosaamisia ulkomailta oli vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopulla eniten portfoliosijoitusten muodossa. Portfoliosaamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa portfoliosaamisia oli 421,5 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä bruttosaamisia oli 417,3 miljardia euroa. Portfoliosijoituksista 137,0 miljardia euroa oli velkapapereissa ja 284,6 miljardia euroa osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa.

Portfoliosijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa bruttoveloissa. Portfoliovelkoja oli vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopulla 452,4 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten bruttovelan kanta laski edeltävästä neljänneksestä, jolloin kanta oli 471,4 miljardia euroa. Ensimmäisen neljänneksen lopussa portfoliovelkoja oli 260,2 miljardia euroa velkapapereiden muodossa ja 192,2 miljardia euroa osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien muodossa.

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoitusten muodossa. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 46,3 miljardia euroa ja portfoliosijoitusten nettovelka oli 30,9 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten suuri nettovelka selittyy velkapapereiden 123,2 miljardin nettovelalla. Osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 92,3 miljardia euroa velkoja suuremmat.

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia oli työeläkelaitoksilla, 190,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettosaamiset laskivat edeltävältä neljännekseltä, jolloin nettosaamiset olivat 192,1 miljardia euroa. Kantojen erotus selittyy pääasiassa arvonmuutoksilla. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 174,3 miljardia euroa. Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä muiden sijoitusten nettovelan kasvun myötä.