Kulttuuriosallistuminen notkahti pandemian aikana 2020–2021

Katsaus liittyy aiheisiin:Kulttuuri, media ja ajankäyttö
katsaus | Ajankäyttö 10.10.2021

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen on vähentynyt vuodesta 2009. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen oli vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä pandemia-aikana. Suosituin kulttuurimuoto oli elokuvissa käyminen. Naiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin miehet. Ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät.

Konserteissa käyminen on vähentynyt

Konserteissa käyminen on vähentynyt. Konserteissa oli käynyt 28 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun vielä 10 vuotta sitten puolet väestöstä oli käynyt konsertissa. Naiset käyvät konserteissa enemmän kuin miehet, tosin ero on viimeisen 10 vuoden aikana kaventunut. Merkittävin muutos oli tapahtunut 15–24-vuotiaiden kohdalla, joilla konserteissa käyminen oli vähentynyt 60 %:sta 26 %:iin. Ylemmät toimihenkilöt kävivät konserteissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät.

Pylväskuvio, konserteissa käyminen vuosina 1981–2021 sukupuolen ja iän mukaan. Konserteissa käyminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä.

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelu

15–24-vuotiaat kävivät eniten elokuvissa

Elokuvissa oli käynyt 31 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Elokuvateatterit ovat olleet koronarajoitusten vuoksi joko kokonaan kiinni tai yleisön määrää on jouduttu selvästi rajoittamaan, mikä on katkaissut aiemman nousujohteisen trendin.

Naiset käyvät elokuvissa hieman aktiivisemmin kuin miehet, tosin suuria eroja ei ole. Lapset ja nuoret (10–24-vuotiaat) olivat aktiivisimpia elokuvissa kävijöitä, kun taas 65 vuotta täyttäneistä 17 % oli käynyt elokuvissa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat kävivät elokuvissa enemmän kuin muut.

Teatterissa käyminen vähentynyt

Teatterissa käyminen oli viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Pandemia-ajan yleisörajoitukset vaikuttivat suuresti myös teatterissa käynteihin. Kaikkiaan 16 % väestöstä oli käynyt teatterissa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Naisista suurempi osuus kuin miehistä oli käynyt teatterissa.

Ikäryhmittäin tarkastellen keski-ikäiset eli 45–64-vuotiaat kävivät teatterissa eniten. Eniten teatterissa kävivät ylemmät toimihenkilönaiset, joista lähes joka kolmas oli käynyt teatterissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

45–64-vuotiaat kävivät eniten oopperassa, 10–14-vuotiaat tanssiesityksissä

Myös ooppera on kärsinyt yleisörajoituksista. Oopperassa käyneiden osuus oli vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Eniten oopperassa olivat käyneet keski-ikäiset.

Tanssiesityksissä oli käynyt 6 % 10 vuotta täyttäneistä ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Nuorimmat eli 10–14-vuotiaat olivat käyneet tanssiesityksissä eniten.

Lapset ja nuoret kävivät eniten taidenäyttelyissä ja taidemuseoissa

Taidenäyttelyssä tai taidemuseossa oli käynyt hieman harvempi kuin joka kolmas 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Jossain muussa museossa kuin taidemuseossa oli käynyt noin joka neljäs. Käymisen määrässä tapahtui voimakasta laskua; vuonna 2009 yli 40 prosenttia kävi taidenäyttelyssä, taidemuseossa tai jossain muussa museossa. Eniten taidenäyttelyssä tai museoissa olivat käyneet 10–14-vuotiaat. Ylemmät toimihenkilöt käyvät taidenäyttelyissä ja museoissa enemmän kuin muut sosiaaliryhmät.

Luovat taideharrastukset

Luovia taideharrastuksia ovat tässä yhteydessä mm. soittaminen, laulaminen, näytteleminen, kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja kuvataiteet. Naisilla on luovia taideharrastuksia enemmän kuin miehillä. Yleisimpiä luovat taideharrastukset ovat 10–14-vuotiailla. Omaehtoinen luova harrastaminen jatkui korona-aikanakin, vaikka esimerkiksi aikuisten harrastustoimintaa olikin rajoitettu.

Soittamista ja kuvataiteita harrastetaan yhtä aktiivisesti kuin 20 vuotta sitten

Soittaminen on yksi suosituimmista harrastuksista, ja soitonharrastajien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Vielä 1980-luvun alussa soittoa harrastettiin enemmän kuin nykyään. Ajankäyttötutkimuksen mukaan 2020–2021 soittoa harrasti 14 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Soittaminen on yhä edelleen nuorten harrastus. Alle 25-vuotiaat nuoret naiset harrastavat soittoa enemmän kuin samanikäiset miehet, mutta tätä myöhemmällä iällä naisten soittoharrastus vähenee, jolloin miesten soittoharrastus on yleisempää kuin naisten. Kaiken kaikkiaan miehistä 17 % ja naisista 12 % harrasti soittamista.

Kuvataide on yhtä suosittu harrastus kuin soittaminen. Koko väestön tasolla kuvataiteen harrastamisen määrä on pysynyt suunnilleen samana jo 1980-luvun alusta lähtien. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa kuvataiteen harrastaminen on hieman kasvanut muissa paitsi 45–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Naiset ovat aina harrastaneet kuvataiteita enemmän kuin miehet. Miehistä joka kymmenes ja naisista noin viidennes harrasti kuvataiteita.

Kuvataiteen harrastaminen on yleisintä lapsilla, ja heillä kuvataiteen harrastaminen on lisääntynyt. Kuvataiteiden harrastaminen on erityisesti nuorten tyttöjen harrastus: 10–14-vuotiaista tytöistä 62 % harrasti kuvataiteita. Saman ikäisistä pojista kuvataidetta harrasti hieman harvempi kuin joka kolmas.

Kirjoittamista harrastavat eniten nuoret tytöt

Kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja, novelleja tai romaania oli kirjoittanut 13 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Määrä on pysynyt samana 10 viime vuotta, mutta kasvanut 1980-luvun alusta. Kirjoittaminen on erityisesti nuorten tyttöjen harrastus: yli puolet 10–14-vuotiaista tytöistä (ja noin neljännes samanikäisistä pojista) oli harrastanut kirjoittamista.

Valokuvauksen harrastaminen hieman vähentynyt, videokuvauksen lisääntynyt

Valokuvauksen harrastamisessa ei ole tapahtunut suurta muutosta koko väestön tasolla; valokuvausharrastuksen voimakas kasvu ajoittui täsmälleen vuosituhannen taitteeseen, hyvin lyhyelle aikavälille. Toisin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, naiset harrastivat valokuvausta enemmän kuin miehet. Työikäisten valokuvausharrastus on 10 viime vuoden aikana vähentynyt. Sen sijaan valokuvausta harrastavien seniorien osuus väestöstä on kasvanut.

Videokuvauksen harrastaminen on koko väestön tasolla hieman lisääntynyt. Lisäyksessä on kysymys nimenomaan naisten videokuvausharrastuksen lisääntymisestä, vaikkakin miehet harrastivat videokuvausta enemmän kuin naiset. Eniten videokuvauksen harrastajia oli 10–14-vuotiaissa, joilla videokuvauksen harrastaminen on lisääntynyt 14 prosenttiyksikköä. Tämä todennäköisesti johtuu digitalisaation ja sosiaalisen median käytön voimakkaasta lisääntymisestä.

Tanssia harrastavat eniten lapset ja nuoret

Tanssia harrasti 6 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Lapset ja nuoret harrastivat tanssia eniten. 10–14-vuotiaista tytöistä tanssia harrasti joka neljäs.

Laulamisen ja näyttelemisen harrastaminen suunnilleen ennallaan

Laulaminen ja näytteleminen ovat harvinaisimmat kulttuuriharrastukset. Laulamista harrasti 6 % 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Määrä on vähentynyt huomattavasti 1980-luvun alusta, jolloin laulua harrasti tämän ikäisistä lähes joka viides. Tähän saattaa vaikuttaa lasten kuorolauluperinteen hiipuminen. Naiset harrastavat laulamista enemmän kuin miehet.

Näyttelemistä harrasti yksi prosentti 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Näyttelemisen harrastamisen yleisyys väestössä on vaihdellut yhdestä kahteen prosenttiin 1980-luvun alusta lähtien. Eniten näyttelemistä harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt (7 %), tosin harrastuksen suosio on heilläkin pudonnut noin puoleen siitä, mitä se on ollut parhaimmillaan.

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 10.10.2021. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 12.10.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
ajankaytto@stat.fi
Juha Haaramo
yliaktuaari
029 551 3666

Muut asiantuntijat

Riitta Hanifi
tutkija
029 551 2946

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.