Kokonaishedelmällisyysluku syntyperän mukaan

Vuonna 2021 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46 lasta naista kohden. Syntyperän mukaan tarkasteltuna syntyvyys oli korkeinta ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla, joiden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,7 lasta vuonna 2021. Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla (ml. Suomessa syntyneet) kokonaishedelmällisyys oli hiukan matalampi, 1,66 lasta. Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyys jäi 1,43 lapseen vuonna 2021. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomaalaistaustaisten naisten syntyvyyttä on kuvattu laajemmin Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulla.

Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys verrattuna suomalaistaustaisiin on saman suuntainen myös miesten kokonaishedelmällisyyttä tarkastellessa. Vuonna 2021 ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 lasta miestä kohden. Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla miehillä kokonaishedelmällisyys oli lähes sama, 1,44 lasta. Suomalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli tätä vähemmän, 1,29 lasta. Kaikkien miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,33 lasta vuonna 2021.

Vuosina 2018–2021 lapsia syntyi eniten vanhemmille joilla oli sama syntyperä

Vuosina 2018–2021 syntyneistä lapsista (184 656) 79 % syntyi vanhemmille, joista molemmat olivat suomalaistaustaisia. Suomalaistaustaisille vanhemmille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä on ollut samalla tasolla kaikkina tarkasteluvuosina (78–80 %). Vuosina 2018–2021 syntyneistä lapsista 10 % syntyi vanhemmille, joista molemmat olivat ulkomaalaistaustaisia. Vanhemmille, joista äiti oli suomalaistaustainen ja toinen vanhempi ulkomaalaistaustainen, syntyi noin 8 300 lasta tarkastelujaksolla (4 %). Vähiten lapsia syntyi vanhemmille, joista äiti oli ulkomaalaistaustainen ja toinen vanhempi suomalaistaustainen (3 %).

Tässä tarkasteltiin syntyneiden määriä, joten luvut eivät suoraan kerro ryhmien syntyvyydestä. Tarkastelujaksolla väestössä oli 14 % enemmän 15–49-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä kuin 15–49-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia naisia. Tämä voi osittain selittää eroja syntyneiden määrissä vanhemmille, jossa vain toinen on ulkomaalaistaustainen. Toinen huomio on, että vuosittain 3–4 % isistä jää tuntemattomiksi, joten heidän syntyperäänsä ei voida tunnistaa. Tästä johtuen syntyneitä, joiden äiti oli suomalaistaustainen ja isä ulkomaalaistaustainen, oli oletettavasti enemmän kuin mainittu 4 %.

Lapsen saaneiden ulkomaalaistaustaisten naisten taustamaat yleisimmin entinen Neuvostoliitto ja Viro

Vuosina 2018–2021 synnyttäneiden ulkomaalaistaustaisten naisten yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto (3 756 lasta), Viro (2 320), Somalia (2 291) ja Irak (1 668). Näiden jälkeen yleisimmät taustamaat olivat Entinen Jugoslavia, Afganistan, Kiina, Syyria, Vietnam ja Thaimaa. Syntyneitä voi tutkia äidin syntyperän mukaan tarkemmin StatFin-tietokannassa.