Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 toukokuussa 2 680 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 39 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 13 000 enemmän ja työllisiä naisia 26 000 enemmän kuin vuoden 2022 toukokuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli toukokuussa 79,5 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 79,2 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden toukokuusta 0,4 prosenttiyksikköä 79,7 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 1,0 prosenttiyksikköä 79,2 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,5 %, kun se vuotta aiemmin oli 72,8 %.

Työttömiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 toukokuussa 266 000 (virhemarginaali ±27 000), mikä oli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 149 000 ja naisia 117 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli toukokuussa 9,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,9 %. Miesten työttömyysaste oli 9,8 %, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 8,2 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän vuodentakaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli toukokuussa 27,4 %, mikä oli 4,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 14,8 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 18,0 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 toukokuussa 1 180 000, mikä oli 71 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)