Työllisiä miehiä selvästi vähemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 heinäkuussa 2 626 000 (virhemarginaali ±37 000), mikä oli 62 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 64 000 vähemmän ja työllisiä naisia lähes saman verran kuin vuoden 2022 heinäkuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli heinäkuussa 77,7 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,5 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 2,4 prosenttiyksikköä 77,6 %:iin, kun taas naisten työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 77,8 %:iin vuoden takaiseen verrattuna.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden heinäkuusta 1,1 prosenttiyksikköä 71,4 %:iin.

Miesten työttömyys kasvoi hieman, naisten työttömyys samalla tasolla kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 heinäkuussa 195 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 103 000 ja työttömiä naisia 92 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli heinäkuussa 6,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,6 %. Miesten työttömyysaste oli 7,1 %, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 6,7 %, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli heinäkuussa 12,1 %, mikä oli 3,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 16,4 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,4 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 heinäkuussa 1 307 000, mikä oli 67 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolisten kasvu tuli lähes kokonaan miehistä.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)