Työllisiä naisia enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 elokuussa 2 662 000 (virhemarginaali ±35 000), mikä oli 45 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 4 000 vähemmän ja työllisiä naisia 49 000 enemmän kuin vuoden 2022 elokuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli elokuussa 78,9 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,8 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,5 prosenttiyksikköä 78,9 %:iin, kun taas naisten työllisyysaste nousi 1,9 prosenttiyksikköä 79,0 %:iin vuoden takaiseen verrattuna.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuoden elokuusta 0,6 prosenttiyksikköä 72,9 %:iin.

Miesten työttömyys kasvoi hieman, naisten työttömyys lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 elokuussa 192 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 110 000 ja työttömiä naisia 82 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 6,7 %, mikä oli sama kuin vuosi sitten. Miesten työttömyysaste oli 7,5 %, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 5,9 %, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 11,0 %, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 16,5 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 5,9 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 elokuussa 1 276 000, mikä oli 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)