Vakavia rajoitteita etenkin kävelemisessä ja portaiden kulkemisessa

Tavallisimmat vakavat toimintarajoitteet liittyvät kävelemiseen tai portaiden kulkemiseen. 7,2 % kaikista vähintään 16-vuotiaista henkilöistä ilmoitti kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet niihin lainkaan. Muistamisessa tai keskittymisessä vakavia rajoitteita oli 3,7 %:lla. Myös näkemisessä (huolimatta silmälasien käytöstä) oli vakavia rajoitteita 3 %:lla.

Iäkkäiden henkilöiden vakavat toimintarajoitteet liittyvät tavallisimmin liikkumiseen, nuorimpien taas keskittymiseen ja muistamiseen. Yli 74-vuotiaista henkilöistä noin 26 %:lla oli kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet niihin ollenkaan. 16–34-vuotiaista henkilöistä 5,2 %:lla oli muistamisessa tai keskittymisessä paljon vaikeuksia tai he eivät kyenneet niihin lainkaan.

Jos vakavien rajoitteiden lisäksi huomioidaan myös lievemmät toimintarajoitteet, yleisimmät toimintarajoitteet liittyvät muistamiseen ja keskittymiseen. Vähintään lieviä rajoitteita muistamisessa tai keskittymisessä ilmoitti 31,1 % kaikista 16 vuotta täyttäneistä.

Vähintään lievät rajoitteet muistamisessa tai keskittymisessä olivat yleisimpiä yli 74-vuotiailla, joista 44,5 % ilmoitti ainakin vähän vaikeuksia. Seuraavaksi yleisimpiä vaikeudet muistamisessa tai keskittymisessä olivat 16–34-vuotiailla. Heistä 31,3 % ilmoitti vähintään lieviä vaikeuksia muistamisessa tai keskittymisessä.

Sisältöä ladataan

Köyhyys- tai syrjäytymisriski on toimintarajoitteisilla muita suurempi

25,8 % toimintarajoitteisista eli 147 000 henkilöä oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä riskissä oli 15,3 %. Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista oli pienituloisia. Toimintarajoitteisista pienituloisia oli 19,3 %, muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 12,5 %.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oleviksi luetaan henkilöt, jotka ovat pienituloisen, vajaatyöllisen tai aineellista ja sosiaalista puutetta kokevan kotitalouden jäseniä. Henkilö voi kokea näistä useampia samanaikaisesti.

Työikäisten toimintarajoitteisten köyhyys- tai syrjäytymisriski on suurempi (32,4 %) kuin 65 vuotta täyttäneiden (19,4 %). Keskeinen syy tähän on se, että riskin osatekijöihin kuuluvaa vajaatyöllisyyttä ei muodosteta yli 64-vuotiaille. Eläkeikäisten riski perustuu suurelta osin pienituloisuuteen, hyvin pieneltä osin myös vakavaan aineelliseen ja sosiaaliseen puutteeseen. Alle 65-vuotiaista toimintarajoitteisista noin 20 % oli vajaatyöllisen kotitalouden jäseniä ja yhtä suuri osuus oli pienituloisia.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin indikaattoriin kuuluvaa vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koetaan Suomessa verrattain vähän. Kuitenkin toimintarajoitteisten keskuudessa puute on yleisempää kuin muussa 16 vuotta täyttäneessä väestössä. Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koki 6,1 % toimintarajoitteisista, kun muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä sitä koki 1,3 %.

Sisältöä ladataan

Alle puolet toimintarajoitteisista työikäisistä oli työssä vuonna 2021

16–64-vuotiaista toimintarajoitteisista henkilöistä alle puolet oli sosioekonomiselta asemaltaan yrittäjiä tai palkansaajia vuonna 2021. Muista 16–64-vuotiaista palkansaajiin ja yrittäjiin kuului 70 %. Viidennes toimintarajoitteisista työikäisistä oli eläkkeellä, kun muusta työikäisestä väestöstä 4,3 % oli eläkeläisiä. Työttömien suhteellinen osuus toimintarajoitteisista oli lähes kaksinkertainen verrattuna muuhun työikäiseen väestöön. Muita ei-työllisiä, esimerkiksi opiskelijoita, kotona lapsia hoitavia vanhempia tai työkyvyttömiä oli alle viidennes sekä toimintarajoitteisista että muusta väestöstä.

Sisältöä ladataan