Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista henkilöistä oli ainoastaan pienituloisia

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksikin kolmesta riskistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti vuonna 2021 erityisesti suhteellisen pienituloisuuden kasvu noin 100 000 henkilöllä. Pienituloisia oli 697 000 eli 12,7 % kotitalousväestöstä.

Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista oli ainoastaan pienituloisia. Heitä oli 448 000 henkilöä eli 8,2 % kotitalousväestöstä. Samanaikaisesti pienituloisia ja vajaatyöllisiä oli 199 000 henkilöä eli 3,6 % kotitalousväestöstä, ja ainoastaan vajaatyöllisiä oli 144 000 henkilöä eli 2,6 %. Vajaatyöllisten määrä kasvoi edellisvuodesta noin 55 000 henkilöllä. Noin 1,9 % kotitalousväestöstä kuului kotitalouteen, jossa esiintyi vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin aikasarja on korjattu vuodesta 2018 alkaen

Tilastokeskus on korjannut köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin aikasarjaa määritelmässä tapahtuneen muutoksen takia. Tilastovuodesta 2020 alkaen vajaatyöllisyyden määritelmä uudistui, ja samanaikaisesti indikaattorin laskennassa käytettävien lähtötietojen määritelmä muuttui. 

Tilastokeskus on korjannut vuosia 2018 ja 2019 koskevat tiedot uuden määritelmän mukaisiksi, ja aikasarja on julkaistu vertailukelpoisena vuodesta 2018 alkaen. Indikaattorin määritelmämuutoksesta tarkemmin tietoa tilaston dokumentaatiossa.

Toimeentulovaikeuksia koki 6,1 % kotitalousväestöstä vuonna 2022

6,1 % henkilöistä kuului vuonna 2022 toimeentulovaikeuksia kokeviin kotitalouksiin eli sellaisiin kotitalouksiin, joilla oli suuria vaikeuksia tai vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus oli hieman suurempi kuin vuonna 2021, jolloin se oli 5,9 %. Eniten toimeentulovaikeudet kasvoivat yhden huoltajan kotitalouksissa, joissa asuvista henkilöistä suuria vaikeuksia ja vaikeuksia kokeneiden osuus kasvoi 13,9 %:sta 18 %:iin.

Sisältöä ladataan