Aiheet
Väestö ja yhteiskuntaTerveys ja sosiaaliturva

Kuolleisuuden kasvun syynä ennen kaikkea koronavirustauti vuonna 2022

tiedote | Kuolemansyyt 2022

Muutos

Tietokantataulukoihin 11ay, 11az, 11by ja 12d9 on lisätty uusia tietoja.
Lue lisää muutoksesta

Ikävakioitu kuolleisuus kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 edellisvuodesta 7,7 %. Kuolleisuuden kasvuun vaikutti kuolleisuuden lisääntyminen erityisesti koronavirustautiin. Koronavirustautiin menehtyi 4 349 henkilöä eli liki 7 % kuolleista. Kuolleisuus kasvoi myös muistisairauksiin sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Sen sijaan kuolleisuus väheni edellisvuodesta kasvaimiin, tapaturmiin ja itsemurhiin.

Keskeisiä poimintoja

  • Koronavirustautiin kuoli 4 349 henkilöä. Tautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 87 vuotta.
  • Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 19 500 ja muistisairauksiin 12 300, mikä oli 1 600 enemmän kuin vuonna 2021.
  • Kasvainkuolleisuus väheni 2,1 % edellisvuodesta.
  • Alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes saman verran kuin edellisvuonna.
  • Itsemurhiin ja tapaturmiin kuolleiden määrät eivät kasvaneet vuodesta 2021.

Naisten kuolleisuus kasvoi miehiä enemmän

Suomessa kuoli vuonna 2022 yhteensä 63 200 henkeä, mikä on yli 5 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus nousi 7,7 % vuodesta 2021. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 kokonaiskuolleisuus oli pysynyt lähes ennallaan ja toisena koronavuonna 2021 kuolleisuus nousi 1,4 % verrattuna aiempaan vuoteen.

Vuonna 2022 miesten ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 6,5 % ja naisten 8,8 % edellisvuodesta. Naisilla kuolleisuus oli viimeksi tätä suurempaa vuonna 2012 ja miehillä vuonna 2014. Kuolleiden mediaani-ikä oli sama kuin edellisenä vuonna eli 82 vuotta (miehillä 78 vuotta ja naisilla 85 vuotta).

Kuolleisuus kasvoi vuonna 2022 erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä, mutta myös työikäisen (15–64-vuotiaat) väestön ikävakioitu kuolleisuus suureni hieman, 1,3 % (miehillä 0,0 % ja naisilla 4,1 %). Työikäisiä kuoli vuonna 2022 noin 7 500 (5 000 miestä ja 2 500 naista). Lisäystä edellisvuoteen oli 59 henkeä.

Ikävakioitu kuolleisuusluku on suhdeluku, joka ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kasvoi

Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, jotka olivat syynä lähes joka kolmannessa kuolemassa. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli yli 19 500 henkilöä, mikä on yli 700 henkeä enemmän kuin vuonna 2021.

Pitkään jatkunut aleneva trendi verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuudessa pysähtyi ja ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 2,1 % edellisvuodesta. Miehillä kuolleisuus suureni 1,7 % ja naisilla 1,5 %. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin lisääntyi myös 15-64-vuotiailla.

Kuolleisuuden kasvusta huolimatta sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli vuonna 2022 miehillä ja naisilla pienempää kuin vuonna 2019 ennen koronapandemiaa.

Verenkiertoelinten sairauksista kuolleisuuden kasvu kohdistui erityisesti verenpainetaudin aiheuttamiin sydän- ja munuaissairauksiin, joihin menehtyi 3 500 henkilöä vuonna 2022. Tämä on yli 540 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Taudin taustalla oli useissa tapauksissa koronavirustauti myötävaikuttavana kuolemansyynä.

Seuraavaksi yleisin kuolemansyyryhmä olivat kasvaimet (13 500 kuollutta). Kasvaimiin menehtyi joka viides kuolleista. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna kuolleisuus kasvaimiin väheni 2,1 % edellisvuodesta. Miesten kasvainkuolleisuus pieneni 5,5 %. Naisilla sitä vastoin oli kasvua 1,5 % verrattuna vuoden takaiseen. Vuonna 2022 sekä naisten että miesten kasvainkuolleisuus oli alemmalla tasolla kuin ennen koronaa vuonna 2019.

Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä sekä haimasyöpä. Naisilla keuhkosyöpä nousi rintasyövän ohi yleisimmäksi kuoleman aiheuttaneeksi syöpätyypiksi.

Muistisairauksiin kuoli yli 800 enemmän kuin vuonna 2021

Kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä oli muistisairaudet, jotka aiheuttivat lähes joka viidennen kuoleman. Vuonna 2022 muistisairauksiin (dementia mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 12 300 henkeä, mikä on yli 800 henkeä enemmän kuin vuonna 2021. Väestö- ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta yli 5 %.

Muistisairauskuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisia kuolee dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna (miehiä 4 200, naisia 8 100), mikä johtuu lähinnä siitä, että naisia on enemmän vanhemmissa ikäryhmissä. Vuonna 2022 ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi naisilla miehiä enemmän. Vuonna 2022 ikävakioitu dementiakuolleisuus oli sekä miehillä että naisilla noin 10 % suurempaa kuin ennen koronaa vuonna 2019.

Koronavirustauti joka kymmenennen kuoleman taustalla

Eniten kuolleisuutta kasvattivat vuonna 2022 koronaan kuolleet. Koronavirustautiin kuoli yhteensä yli 4 300 henkilöä vuonna 2022, mikä on liki 3 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes 7 % kaikista vuonna 2022 tapahtuneista kuolemista oli koronavirustaudin aiheuttama. Lisäksi covid-19 oli mukana vaikuttamassa yli 2 800 henkilön kuolemaan myötävaikuttavana kuolemansyynä. Heistä joka kolmannella oli varsinaisena peruskuolemansyynä muistisairaus ja joka kolmannella sydän- ja verisuonitauti. Muita yleisiä peruskuolemansyitä olivat kasvaimet.

Koronavirustautiin kuolleet edellisvuotta vanhempia

Koronaan kuolleista oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia (miehiä 2 300 ja naisia 2 100). Vuonna 2022 koronaan kuolleet olivat keskimäärin 5 vuotta vanhempia kuin vuonna 2021 koronaan kuolleet. Vuonna 2022 mediaani-ikä oli 85 vuotta. Tautiin kuolleet miehet olivat keskimäärin naisia nuorempia. Mediaani-ikä oli miehillä 83 ja naisilla 87 vuotta.

Kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta yli 90 %. Eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhimmat koronavirustautiin kuolleet olivat yli 100-vuotiaita. Alle 65-vuotiaita kuolleista oli 214 henkilöä, mikä on alle 5 % kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuoli kaksi alle 15-vuotiasta lasta.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleiden määrä lähes ennallaan

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2022 aikana lähes 1 700 henkeä (miehiä 1 251 ja naisia 413). Lisäystä edellisvuoteen on 18 henkeä. Ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi 1,4 %. Kasvu kohdistui naisten alkoholikuolleisuuteen, miesten alkoholikuolleisuus sitä vastoin väheni edellisvuodesta. Kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin oli vuonna 2022 sekä naisilla että miehillä pienempää kuin ennen korona-aikaa vuonna 2019.

Itsemurhien määrä edellisvuoden tasolla

Vuoden 2022 aikana 740 henkilöä teki itsemurhan, mikä oli 7 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Noin joka kymmenes itsemurhiin kuolleista oli alle 25-vuotias ja joka neljäs oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli vuonna 2022 naisilla 48 vuotta ja miehillä 49 vuotta. Itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2022 pienempää kuin ennen korona-aikaa vuonna 2019.

Tapaturmakuolemia edellisvuotta vähemmän

Vuonna 2022 tapaturmaisesti kuoli lähes 2 300 henkilöä, mikä on liki 50 vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, myrkytystapaturmat ja hukkumistapaturmat vähenivät vuodesta 2021. Sen sijaan kasvua edellisvuoteen oli tapaturmaisissa kaatumisissa ja putoamisissa. Ne aiheuttivat lähes 1 300 kuolemaa, joista suurin osa, lähes kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 75-vuotiaille.

Muutos

Tietokantataulukoihin 11ay, 11az, 11by ja 12d9 on lisätty uusia tietoja.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Tapaturmat ja väkivalta (ulkoisten syiden luokitus)
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilaston peruskuolemansyy (ICD-10, 3-merkkitaso)
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilaston peruskuolemansyy (ICD-10, 3-merkkitaso)
  • Sukupuoli
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
Ajanjakso:
kuukausi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alkoholisyyt
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Kuolemansyyn selvittämistapa
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Huume (B-luokitus)
  • Ikä
  • Sukupuoli
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
  • Hyvinvointialue
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
kuolemansyyt@stat.fi
Airi Pajunen
yliaktuaari
029 551 3605
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.