Maahanmuuttoja lähes 50 000 vuonna 2022

Tiedote liittyy aiheisiin:Väestö ja yhteiskunta
tiedote | Muuttoliike 2022

Korjaus

Muuttoliiketilaston julkistusta korjattu
Lue lisää korjauksesta

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttoja Suomeen oli ennätykselliset 49 998 vuonna 2022, kun edellisvuosina maahanmuuttoja on ollut 29 000–36 000 vuodessa. Suomeen muutto kasvoi etenkin Venäjältä, Filippiineiltä ja Turkista. Tilapäisen suojelun nojalla Suomessa oleskelevat ukrainalaiset eivät näy vuoden 2022 maahanmuutoissa.

Keskeisiä poimintoja

  • Suomen nettomaahanmuutto oli 34 363 vuonna 2022.
  • Suomeen muutettiin eniten Venäjältä, Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä.
  • Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi saivat eniten muuttovoittoa muualta Suomesta.
  • Muuttovoitollisten kuntien määrä laski edellisvuodesta selvästi.
  • Tampereelle ja Espooseen eniten maan sisäistä muuttovoittoa, Helsinkiin ja Vantaalle suurimmat tappiot.

Venäjältä Suomeen muutto suurempaa kuin Neuvostoliiton hajoamisen aikaan

Maahanmuutossa suurin lähtömaa oli Venäjä, josta tehtiin 6 003 muuttoa vuonna 2022. Määrä on selvästi suurin 30 vuoteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina 1992–1995 Venäjältä muuttoja oli noin 1 700–2 600 vuodessa, minkä jälkeen Venäjältä muutto on pysynyt alle 3 100 muuton vuoteen 2021 asti. Vuonna 1990 Neuvostoliitosta tehtiin muuttoja Suomeen 1 958 ja vuonna 1991 puolestaan 5 515.

Venäjän jälkeen suurimmat lähtömaat vuoden 2022 maahanmuutossa olivat Ruotsi (2 599 muuttoa), Intia (2 420), Viro (2 387), Filippiinit (2 251), Ukraina 1 533 ja Turkki (1 503).

Maahanmuutto kasvoi etenkin vuoden 2022 jälkipuoliskolla

Vuoden 2022 maahanmuutoista 60 % tehtiin kolmannella ja neljännellä neljänneksellä (54–57 % vuosina 2018–2021). Maahanmuutto kasvoi kaikilla neljänneksillä vuonna 2022, mutta kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli erityisesti kolmannella neljänneksellä (+42 %) ja viimeisellä neljänneksellä (+57 %).

Nettomaahanmuuton kasvu kokonaan EU:n ulkopuolelta

Nettomaahanmuutto on kasvanut voimakkaasti kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto kasvoi 2020 vuoden 17 900 muutosta 22 200 muuttoon ja vuonna 2022 se nousi 34 500 muuttoon. Nettomaahanmuutto kasvoi vuonna 2022 ainoastaan EU:n ulkopuolelta, 15 900 muutosta 29 700 muuttoon. Nettomaahanmuutto EU-maista laski 6 300 muutosta 5 000 muuttoon vuonna 2022.

Pirkanmaan muuttovoitto suurin yli 70 vuoteen

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä kuusi maakuntaa sai muuttovoittoa vuonna 2022. Määrällisesti suurimman muuttovoiton sai Pirkanmaan maakunta, 3 814 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Uusimaa, 1 074 henkilöä ja Varsinais-Suomi, 1 061 henkilöä. Pirkanmaan muuttovoitto oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiollisia maakuntia oli 13. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menettivät Etelä-Karjala (863 henkilöä), Kymenlaakso (809 henkilöä) ja Pohjanmaa (700 henkilöä).

Muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä laski edellisvuodesta

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttovoitollisten kuntien määrä oli 83 vuonna 2022, kun edellisenä vuonna se oli 127. Vuonna 2019 kuntien välinen muuttoliike oli puolestaan voitollinen vain 54 kunnassa.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Tampere (2 669 henkilöä), Espoo (2 301 henkilöä) ja Turku (1 425 henkilöä). Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat Naantali, Tuusula, Lempäälä ja Nokia.

Helsinki ja Vantaa jälleen muuttotappiollisimmat

Määrällisesti suurin muuttotappio muualle Suomeen oli Helsingissä, 974 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttotappiot kokivat Vantaa (589 henkilöä), Lappeenranta (482 henkilöä) ja Kouvola (452 henkilöä). Helsinki ja Vantaa olivat muuttotappiollisimmat kunnat toista vuotta peräkkäin.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Uudessakaupungissa ja Kemissä.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Tapahtumakuukausi
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tuloalue
  • Lähtöalue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Tulomaakunta
  • Lähtömaakunta
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Maakunta
  • Muuttomaa
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Muuttomaa
  • Kansalaisuus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. ISSN=1797-6766. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 2.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
info@stat.fi
Juhana Nordberg
yliaktuaari
029 551 3051

Muut asiantuntijat

Joni Rantakari
yliaktuaari
029 551 3249
Markus Rapo
yliaktuaari
029 551 3238

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.