Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 3,5 miljardia euroa

Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 3,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 164,1 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 6,2 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta pieneni 2,3 miljardia euroa. Lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni yhteensä 0,2 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka pieneni 1,0 miljardia euroa

Paikallishallintosektori uudistui vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen sektori sisältää tiedot muiden paikallisaluehallintoon kuuluvien yksiköiden lisäksi hyvinvointialuehallinnosta. Uudistuneen paikallishallintosektorin velka pieneni 1,0 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Paikallishallintosektorin pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni neljänneksen aikana 0,2 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta pieneni myös 0,2 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,4 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,4 miljardia euroa lähinnä lyhytaikaisten lainojen vähentymisen myötä ja oli neljänneksen lopussa 3,5 miljardia euroa.

EDP-velan määritelmä

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.