Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilasto on osa kansantalouden tilinpitoa ja kuvaa julkisen talouden velkaantumista EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Tilaston laadinnassa käytetään Valtiokonttorin velkaraportteja ja kansantalouden tilinpidon sekä rahoitustilinpidon tietoja.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain kuvaa julkisyhteisöjen ja sen alasektoreiden eli valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen nimellisarvoista velkaa vuosineljänneksien lopussa.
Julkisyhteisöjen velan määritelmä poikkeaa rahoitustilinpidon mukaisesta velasta siten, että julkisyhteisöjen velka on sulautettu, nimellishintainen ja käsittää ainoastaan käteisrahan ja talletukset, velkapaperit sekä lainat.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain kuvaa julkisyhteisöjen ja sen alasektoreiden eli valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen nimellisarvoista velkaa vuosineljänneksien lopussa.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilaston kohdejoukko koostuu kaikista kotimaisista julkisyhteisöihin kuuluvista tilastoyksiköistä (institutionaalisista yksiköistä).
Viitealue (SIMS 3.7)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilasto perustuu rahoitustilinpitoon, joka on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Tilasto laaditaan julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointia koskevan asetuksen edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.
Julkisyhteisöjen velan tilastointi on tarkemmin ohjeistettu Eurostatin julkaisemassa alijäämä- ja velkamanuaalissa (Manual on Government Deficit and Debt).
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) edellyttää takaustietojen raportointia neljännesvuosittain, koska Suomi on sitoutunut toimittamaan IMF:lle niin kutsutut SDDS-standardin mukaiset tiedot, ja koska Suomen valtion takausvelka on yli 5 % valtion kokonaisvelasta. Myös EU-komissio edellyttää takaustietojen säännöllistä raportointia komissiolle.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Julkisyhteisöjen velan neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla Tilastokeskuksen verkkosivuilla 2000Q1 alkaen. Valtiontakausten neljännesvuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla 2005Q1 alkaen.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Julkisyhteisöjen velan ja valtiontakausten neljännesvuositiedot julkistetaan noin kolmen kuukauden viiveellä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu manuaalissa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Manuaalin luvuissa 5–7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2023) ja EKT 2010 -manuaalin mukaista rahoitusvaadeluokittelua.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Bruttovelka
Rahoitussaamiset (omaisuus) eivät vaikuta velkaan.
EKT 2010
Euroopan tilinpitojärjestelmä 2010, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava asetus.
Julkisyhteisöjen velka
Julkisyhteisöjen velka on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena, ja sitä kutsutaan myös EDP-velaksi (= Excessive Deficit Procedure). Siihen luetaan julkisyhteisöjen kansantalouden muilta sektoreilta ja ulkomailta saamat joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset velkapaperit, lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä talletukset. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa raportoinnissa käytetty käsite EDP-velka poikkeaa EKT 2010:stä sekä arvostuksen että kattavuuden osalta. EKT 2010:n mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja -velat arvostetaan markkina-arvoon, sen sijaan julkisyhteisöjen EDP-velka arvostetaan nimellisarvoon. EKT 2010:n rahoitusvaateista muun muassa johdannaisia, kauppaluottoja ja siirtovelkoja ei huomioida velan kannassa.
Maksetut korvaukset takausvastuista
Valtion vastuulla olevien takaussitoumusten perusteella luotonantajille maksetut korvaukset tarkastelujakson aikana. Maksetut korvaukset ilmoitetaan bruttona. Käsitteessä ei huomioida mahdollisia saatuja takaisinperintätuottoja (jotka tilastoidaan omassa erillisessä kohdassaan ja jotka kohdistuvat usein eri tarkasteluajankohtaan kuin maksettu korvaus), eikä mahdollisia takauksille otettujen vakuutusten tuottoja. Korvatuissa määrissä on mukana sitoumusten perusteella maksetut pääomat ja korot
Myönnetyt uudet takaukset
Tarkastelujakson aikana annettujen valtion takausten käytössä olevien takaussitoumusten kokonaismäärä.
Poistuneet takaukset
Takauskannasta vastuu poistuu takauksen kohteena olevan luoton takaisinmaksun myötä. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti siten, että velallinen maksaa velkansa joko kokonaan tai osittain, mutta joskus myös takaaja joutuu maksamaan sen antamansa takaussitoumuksen perusteella. Tähän erään sisältyvät lisäksi nettona esim. valuuttakurssimuutoksista aiheutuneet takauskannan muutokset.
Rahoitusvaade
Rahoitusvaadeluokituksessa luokitellaan kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, jotka ovat kuvauksen kohteena rahoitustilinpidossa. Pääkriteereinä ovat rahoitusinstrumenttien likviditeetti ja niitä koskevat lait. Saamis-velkasuhteen tulee olla ehdoton; ehdollinen saaminen on mukana vain jos sille voidaan määritellä markkinahinta tai jos se voidaan kuitata vastasaamisella.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat ovat taloudellisia velkoja, jotka luokitellaan samalla tavalla kuin rahoitusvarat. Velat ovat varojen vastinkirjauksia eli jonkun saaminen on jonkun toisen velka.
Sulautettu rahoitustase/-rahoitusvirrat
Rahoitusvarat ja -virrat voidaan esittää sulautettuina, jolloin eliminoidaan sekä alasektorin sisäiset (esim. kuntien velat toisille kunnille) että summasektorien sisäiset erät (edellisen lisäksi myös kuntien velat valtiolle, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille julkisyhteisöjen summasektorissa). Sulautetut tiedot kuvaavat ao. sektorien asemaa suhteessa muihin ja ainoastaan muihin sektoreihin.
Sulauttamaton rahoitustase/-rahoitusvirrat
Rahoitusvaroja ja -virtoja voidaan kuvata sulauttamattomina, jolloin taloustoimet kirjataan täysimääräisesti myös sektorien ja alasektorien sisäiset taloustoimet mukaan lukien. Sulauttamattomia rahoitustaseita laadittaessa yhden institutionaalisen yksikön muodostaman sektorin sisäiset erät on kuitenkin rahoitustaseissa sulautettu pois (esim. valtion talouden sisäinen lainanotto). Sisäiset erät eivät vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.
Takaisinperintätuotot takauksista
Takaajan (valtion) maksamien takauskorvausten perusteella syntyneistä takaisinperintäsaamista takaajalle kertyneet tuotot tarkastelujakson aikana.
Takauskanta
Takaajan (valtion) vastuulla olevien takaussitoumusten käytössä oleva kokonaismäärä tarkasteluhetkellä. Vastuumäärät on laskettu ilman korkoja.
Takausmaksutulot takauksista
Takaajan (valtion) vastuulla olevista takaussitoumuksista palkkioksi saatujen takausmaksutulojen määrä tarkastelujakson aikana.
Valtion takaukset
Valtion takaustietoihin sisältyvät sellaiset takaukset, joista valtio vastaa. Takaukset ovat järjestelyjä, joissa takauksen antaja antaa lainanantajalle sitoumuksen siitä, että jos lainanottaja laiminlyö velvoitteensa, takauksen antaja korvaa lainanantajalle menetyksen, joka tälle muutoin aiheutuisi. Takauksen antamisesta peritään usein maksu. Takauksia voidaan myöntää myös jonkin yksikön hallussapitämille rahoitussaataville. Tässä tapauksessa sitoudutaan takaamaan tappioita jotka liittyvät saatavan arvon alentumiseen tai vaikeuksiin periä saatavaa kokonaan takaisin ja näissä tapauksissa on erilaisia mahdollisuuksia kuinka takaajan velvoitteet voidaan aktivoida. Valtion takauksiin sisällytetään myös takauksia, joita hallinnoivat julkisyhteisöjen ulkopuoliset yksiköt julkisyhteisöjen puolesta tai osana julkisyhteisöjen politiikkatavoitteita. Tällaisesta esimerkkinä on vientitakuutoiminta.
Valtiontalous
Valtiontalouteen luetaan mukaan budjettitalous ja budjetin ulkopuoliset rahastot.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. Lisäksi Suomen Pankki voi käyttää julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietoja muihin kuin tilastotarkoituksiin EKP:n suuntaviivojen mukaisessa laajuudessa.
Rahoitustilinpitoon liittyvät läheisesti Tilastokeskuksen vastuulla oleva julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastointi sekä Suomen Pankin vastuulla oleva EKP:n julkisen talouden tilastointi.
- Euroopan keskuspankin suuntaviivat julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2014/21) velvoittaa Suomen Pankkia toimittamaan EKP:lle määrämuotoisen julkisyhteisöjen rahoitustilaston kahdesti vuodessa.
- EDP-alijäämä- ja velkaraportointi: EU:n neuvoston asetukset 479/2009 ja 679/2010 sekä komission asetus 220/2014. Edellistä vuotta koskevat tiedot tulee raportoida 1.4. ja 1.10. mennessä.
- Neljännesvuosittainen EDP-velka: EKT 2010 - asetus ja -lähettämisohjelma. Tiedot tulee toimittaa 90 päivän viiveellä.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Vastausrasite on pyritty minimoimaan. Yksikkö raportoi ainoastaan yhden lähdeaineiston tai kyselyn yhteydessä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja.
Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Ohessa on seuraavaksi mainittu rahoitustilinpidon tärkeimmät tietolähteet.
Rahalaitosaineisto
Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin.
Sijoitusrahastoaineisto
Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen arvopaperisalkun rakenne ja rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana.
Maksutase
Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat-sektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa.
Arvopaperitilasto
Velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa (Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksen lopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavat rahoitustilinpidon luokituksia.
Solvenssi II
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin neljännesvuosittainen Solvenssi II -aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa.
Valtion liikekirjanpito
Kuukausittain toimitettava valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori.
Valtiokonttorin velkaraportit
Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta, transaktioista ja kertyneestä korosta.
Kuntatalous neljännesvuosittain
Paikallishallinnon tärkein tietolähde oli vuosina 2016–2020 Tilastokeskuksen tilasto Kuntatalous neljännesvuosittain. Se kuvasi Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä Manner-Suomessa vuosineljänneksittäin talousarvioiden toteutumisen mukaisesti.
Tilasto sisälsi tietoja kuntien ja kuntayhtymien velasta ja eräistä saamisista vaateittain. Tilasto perustui otokseen 1.–3. neljänneksen osalta. Neljännen neljänneksen tiedot kattoivat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Tilaston julkaiseminen lopetettiin vuoden 2021 alussa, kun kuntatalouden tietojen keruu siirtyi Valtiokonttoriin.
Kuntatalous
Paikallishallinnon toinen merkittävä tietolähde oli Tilastokeskuksen tuottama tilasto Kuntatalous, joka sisälsi vuositietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja ja rahoituslaskelmatietoja käytettiin rahoitustilinpidon laadinnassa vuoden 2020 tietoihin asti.
Valtiokonttorin paikallishallinnon talousraportointi
Vuoden 2021 alusta kuntien ja kuntayhtymien sekä kuntien liikelaitosten tietojen keruu siirtyi Tilastokeskuksesta Valtiokonttoriin. Valtiokonttori kerää kunnilta ja kuntayhtymiltä vastaavat tiedot kuin Tilaskeskus aikaisemmin Kuntatalous ja Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastoissa. Näitä ovat muun muassa tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä rahoituslaskelmatiedot.
Työeläkelaitosten varatiedonkeruu
Työeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki.
Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun varatyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun. Taseiden lisäksi kysytään myös virtatietoja.
Yritysten rakennetilasto
Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia. Rahoitustilinpidon tuoreimpia neljänneksiä laskettaessa vuositason tietoja käytetään estimaatteina ja muun laskennan pohjatietoina.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Yleisesti tiedonkeruun tiheys on neljännesvuosittainen.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Merkittävimpien lähdeaineistojen toimittajien, kuten Suomen Pankin ja Valtiokonttorin, kanssa on erilliset sopimukset tietojen toimittamisesta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi Eurostat ja EKP validoivat ja tarkastavat neljänneksittäin saapuneen aineiston yksityiskohtaisesti.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Suomen Pankista saapuvat lähdeaineistot käsitellään yhdenmukaisessa prosessissa maksutaseen kanssa. Kaikki saapuneet tiedot käsitellään ja editoidaan yhtenevästi muun kansantalouden tilinpidon tietokanta-arkkitehtuurissa. Rahoitustilinpidon laadintavaiheessa ei enää imputoida sektorien tietoja vaikkakin imputoituja tietoja voi sisältyä eri lähdeaineistoihin.
Kausitasoitus (SIMS 18.6.1)
Rahoitustilinpidossa ei yleisesti käytetä menetelmällisesti kausitasoitettuja tietoja, mutta erityisesti julkisyhteisöjen osalta kassaperusteisille tiedoille tehdään ajoituskorjauksia.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa.
Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP). Alijäämäraportointi perustuu EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT 2010 ja erilliseen EU:n asetukseen (479/2009, muutettu viimeksi asetuksella 220/2014). Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Tilasto sisältää tietoja Suomen julkisyhteisöjen alijäämästä ja bruttovelasta ja niiden muutokseen vaikuttaneista tekijöistä sekä tietoja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen EDP-alijäämien ja budjettialijäämien eroista.
Tämän lisäksi tietoja käytetään laajasti mallintamiseen ja taloudellisiin ennusteisiin. Julkisyhteisöjen velan käyttäjiä ovat muun muassa Euroopan keskuspankki, Eurostat, Euroopan komissio, OECD, IMF, Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö, media ja ekonomistit.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Julkisyhteisöjen velat neljännesvuosittain -tilaston käyttäjätyytyväisyyttä on kartoitettu osana kansantalouden tilinpidon käyttäjätyytyväisyyttä.
Kansainvälisen yhteistyön ja regulaation puitteissa Euroopan keskuspankilta ja Eurostatilta saadaan rahoitustilinpidosta säännöllisesti palautetta tietolähetysten yhteydessä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia.
Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.
Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia.
Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla.
Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto. Vuositiedot ovat periaatteessa kattavat, mutta neljännestietojen otoksessa esiintyy osin alipeittoa.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.
Katovirhe (SIMS 13.3.3)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Mallista johtuva virhe (SIMS 13.3.5)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Julkisyhteisöjen velan tiedot tarkentuvat pääosin johtuen lähdeaineistojen tarkentumisesta. Laadinnassa käytettävät lähdeaineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensijulkistuksen jälkeen. Tämä koskee erityisesti yrityssektorin tietoja.
Tietojen julkistamisen yhteydessä julkisyhteisöjen velasta julkaistaan revisiotaulukko.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Julkisyhteisöjen velan neljännesvuositiedot julkistetaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös StatFin-tietokanta.
Menetelmämuutoksista ynnä muista vastaavista johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Julkisyhteisöjen velan seuraavien julkistusten tarkat päivät löytyvät tilaston sivulta: Tulevat julkistukset
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viivettä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto laaditaan julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointia koskevan asetuksen edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Julkisyhteisöjen velan tilastointi on tarkemmin ohjeistettu Eurostatin julkaisemassa alijäämä- ja velkamanuaalissa (Manual on Government Deficit and Debt).
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Julkisyhteisöjen velan aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Tietolähteiden muutokset vaikuttavat tietojen vertailtavuuteen.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Julkisyhteisöjen velan määritelmä poikkeaa rahoitustilinpidon mukaisesta velasta siten, että julkisyhteisöjen velka on sulautettu, nimellishintainen ja käsittää ainoastaan käteisrahan ja talletukset, velkapaperit sekä lainat. Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Tilasto laaditaan vain neljännesvuositasolla. Vuoden viimeisen neljänneksen tietoa voi hyödyntää vuositietona.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Julkisyhteisöjen velka on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Rahoitustilejä voidaan tarkastella suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain julkaistaan neljä kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tyypillisesti neljännesvuositiedot julkistetaan kvartaaleittain maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppupuolella.
Lue lisää: Tilastokeskuksen käytännöt tietojen muutostilanteissa
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan neljännesvuosittain tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Tilastojulkaisujen lisäksi rahoitustilinpidon tietoja voidaan julkaista muissa julkaisuissa, kuten tilastollisissa tutkielmissa, vuosikirjoissa, Tilastokeskuksen sisäisissä ja ulkoisissa artikkelijulkaisuissa.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Rahoitustilinpito on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Tilaston laadintaan käytetyt mikroaineistot eivät ole pääsääntöisesti saatavilla muille kuin laatijoille. Tämän estävät muun muassa Suomen Pankin asettamat rajoitteet sen kautta saatavan tiedon osalta. Lisäksi mikroaineistojen saatavuuteen vaikuttavat Tilastokeskuksen omia lähteitä koskevat omat ehtonsa.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Rahoitustilinpidon julkistusten tietoja julkistetaan osana Euroopan keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tilasto laaditaan julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointia koskevan asetuksen edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Julkisyhteisöjen velan tilastointi on tarkemmin ohjeistettu Eurostatin julkaisemassa alijäämä- ja velkamanuaalissa (Manual on Government Deficit and Debt).
Kuvaus (englanniksi) MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä sekä linkit rahoitustilinpidon suomenkielisiin laatuselosteeseen ja laadintaperiaatteet sisältävään menetelmäselosteeseen.
Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon manuaali sisältää kansallisen menetelmäkuvauksen englanniksi.
Tämän lisäksi kansallisessa EDP Inventoryssa julkaistaan menetelmädokumentointi julkisyhteisöjen velan osalta (englanniksi).
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä.
Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Kaikki rahoitustilinpitoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.