Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat edellisestä neljänneksestä 4,5 miljardia euroa ja olivat 381,5 miljardia euroa. Kotitalouksien velat puolestaan kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,9 miljardia euroa ja olivat 205,5 miljardia euroa. Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 1,7 miljardilla 176,1 miljardiin euroon. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 0,2 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja olivat 173,9 miljardia euroa. Lainakannan hienoisesta kasvusta huolimatta kotitalouksien velkaantumisaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 129,9 %:iin. Velkaantumisasteen laskuun vaikuttavat kotitalouksien lainakannan kasvun hidastuminen sekä kotitalouksien käytettävissä olevan tulon kasvu. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana kotitaloudet lisäsivät rahoitusvarasijoituksiaan nettomääräisesti 1,4 miljardilla eurolla. Edellisellä neljänneksellä alkanut talletusten suuri vähentyminen jatkui ensimmäisellä neljänneksellä. Kotitaloudet vähensivät siirtokelpoisia talletuksia 2,9 miljardilla eurolla.

Julkisyhteisöjen varallisuusasema koheni hieman

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 163,4 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat yhteensä 1,7 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat pienenivät edellisestä neljänneksestä 6,8 miljardia euroa. Sektorin rahoitusvarat pienenivät kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa ja velat kasvoivat yhteensä 5,7 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näiden muutosten seurauksena valtiolla oli 74,8 miljardia euroa enemmän velkaa kuin varoja neljänneksen lopussa. Valtionhallinnon liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta kasvoi 5,4 miljardia euroa neljänneksen aikana ja nettomääräisesti valtionhallinto lisäsi velkapapereita 4,9 miljardin euron edestä.

Uudistuneen paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat

Paikallishallintosektori (S1313) uudistui vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Uudistunut sektori sisältää kaksi alasektoria: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.

Paikallishallintosektorin yhteenlasketut nettorahoitusvarat olivat 1,9 miljardia euroa negatiiviset. Uuden niin sanotun kuntasektorin (S13131) nettorahoitusvarat olivat 2,4 miljardia euroa positiiviset vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja hyvinvointialuesektorin (S13132) 4,3 miljardia euroa negatiiviset.

Paikallishallinon alasektoreiden tiedot tarkentuvat, kun lähdeaineistot täydentyvät.

Sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat kasvoivat

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät niiden velat 237,6 miljardilla eurolla vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Edelliseen neljännekseen verrattuna työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 3,8 miljardilla eurolla. Työeläkelaitosten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 192,7 miljardia ensimmäisen neljänneksen lopussa. Työeläkelaistosten velkapaperisaamiset kasvoivat 2,1 miljardilla eurolla ja niistä kertyi hallussapitovoittoa 0,2 miljardia euroa. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvien annettujen käteisvakuuksien, jotka kirjataan lyhytaikaisiksi lainasaamisiksi, kanta pieneni neljänneksen aikana 0,2 miljardilla eurolla 1,3 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten talletukset vähenivät 1,6 miljardia euroa. Talletukset olivat arvoltaan 7,0 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat olivat 2,5 miljardia euroa ensimmäisen neljänneksen lopussa, mikä on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.