Vaihtotase

Vaihtotase oli tasapainossa vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 10,3 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 1,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 12 % vuodentakaisesta ja oli 23,0 miljardia euroa. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 11 % vuodentakaisesta 22,1 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 2 % vuodentakaisesta ja oli 9,6 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 15 % vuodentakaisesta 10,7 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,9 miljardia euroa vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,7 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 4,8 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta on omaisuustuloja. Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,8 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 5,4 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 4,5 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 885,0 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja oli ulkomaille 892,2 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -7,2 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä 5,9 miljardilla eurolla. Saamis- ja velkakanta kasvoivat molemmat 6 prosenttia. Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Niiden määrä oli 389,8 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (447,1 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa. Niiden määrä oli 46,6 miljardia euroa. Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoituksissa (57,3 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Neljännellä neljänneksellä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 13,3 miljardia euroa. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina, 22,9 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoitusten muodossa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sijoittajasektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli sosiaaliturvarahastoilla (179,5 mrd. euroa), sijoitusrahastoilla (64,2 mrd. euroa) ja keskuspankilla (55,2 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (150,3 mrd. euroa), yrityksillä (101,8 mrd. euroa) ja valtiolla (66,9 mrd. euroa).