Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Heinäkuussa talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -3,5). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-9,5). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (0,7). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät (-14,2). Naiset (-10,9) kuvailivat heinäkuussa talouskehitystä selvästi synkemmäksi kuin miehet (-3,6). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Kuluttajien näkemyksissä oman ja Suomen talouden nykytilasta ei tapahtunut kovin suuria muutoksia heinäkuussa kesäkuuhun verrattaessa. Myös odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät suunnilleen ennallaan. Vuoden 2023 heinäkuuhun verrattaessa erot olivat enimmäkseen pienet, mutta näkemykset oman ja Suomen talouden nykytilasta näyttävät hieman parantuneen.

Heinäkuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli edelleen hyvin heikolla tasolla. Odotukset omasta ja myös Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat vaisut.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista 29 % arvioi heinäkuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 23 % piti omaa talouttaan edellisvuotista vahvempana. Heinäkuussa 60 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin, ja 10 % näki sen parempana.

Heinäkuussa 26 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 36 % puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 27 % kuluttajista ja 17 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni heinäkuussa hieman pysyen edelleen heikolla tasolla. Kuluttajista 15 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja hieman yli puolet eli 52 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Heinäkuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan edelleen suureksi. Työllisistä 6 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 23 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 40 % työllisistä koki heinäkuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Kuluttajahinnat

Heinäkuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua pysyivät suunnilleen ennallaan kesäkuuhun verrattaessa. Arviot inflaatiosta olivat kuitenkin yhä melko korkeat.

Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,2 % edellisvuoden heinäkuusta ja nousevat 3,9 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 61 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 47 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja huonona säästämiselle. Kuluttajista 20 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 43 % piti säästämistä kannattavana. Kuitenkin aikomuksia lainanottoon oli heinäkuussa jonkin verran tavanomaista enemmän. Kuluttajista 17 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli heinäkuussa hieman parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Myös mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan hieman tavanomaista enemmän. Rahaa oli heinäkuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 57 %:lla kuluttajista ja 74 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Alkuvuodesta 2024 (tammikuusta kesäkuuhun) rahaa oli jäänyt säästöön keskimäärin 55 %:lla kuluttajista ja keskimäärin 70 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista ainoastaan 11 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat heinäkuussa niukkoina. Heinäkuussa 11 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 39 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden kuluessa kuluttajat harkitsivat heinäkuussa hieman varovaisemmin kuin normaalisti. Asunnon ostosuunnitelmat palautuivat suunnilleen toukokuun tasolle: uusi asunto oli mielessä hyvin harvalla kuluttajalla. Aikeita kodin peruskorjaamiseen ilmeni heinäkuussa keskimääräistä vähemmän.

Heinäkuussa 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Vastaava osuus oli kesäkuussa 15 % ja toukokuussa 11 % kuluttajista. Heinäkuussa kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Heinäkuussa 2024 kyselyyn osallistui 1 184 henkilöä ja vastausaste oli 54 %. Vastauksista 78 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.