Tilasto kattaa Suomessa asuvat 18–74-vuotiaat henkilöt eli kuluttajat.

Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa asuvat 18–74-vuotiaat henkilöt eli kuluttajat.

Tilaston viitealueena on koko Suomi sekä maakuntiin pohjautuvat, entisiä läänejä karkeasti vastaavat alueet, pääkaupunkiseutu oman alueenaan.

Tilaston tietoaineistot kattavat kaikki kuukaudet lokakuusta 1995 alkaen; julkaistut tiedot ovat lopulliset.

Tilastossa käytettäviä mittayksikköjä ovat saldoluku ja prosenttia.

Tilastoon kysytään kuukausittain kuluttajien talousnäkemyksiä koskien edellistä 12 kuukautta, kyselyhetkeä ja seuraavaa 12 kuukautta sekä lisäksi joitakin kulutusaikomuksia koskien seuraavaa 6 kuukautta.

Tilastossa käytettäviä luokituksia ovat sukupuoli (sukupuoli_9_20180101), ikäryhmä (ikaryhma_10_20180101), koulutusaste (koulutusaste_17_20180101), sosioekonominen asema (sosioekon_asema_10_20180101) ja alue (alue_23_20180101).

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastolla on EU-kilpailun kautta saatu usean vuoden (2021–2025) puitesopimus Euroopan komission (DG ECFIN) kanssa. Komissio rahoittaa tilaston tiedonkeruuta puitesopimukseen kirjatulla kiinteällä osuudella (50 %). Lisäksi joka vuodelle toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun on tarkempi EU-sopimus. Sopimuksissa on ehdot kuukausittaiselle tiedonkeruulle, tietojen toimitukselle DG ECFIN:lle ja tietojen julkistukselle EU:ssa ja Suomessa.

Tilaston kyselylomakkeisiin vastaamiseen kuluu vaihteleva aika vastaajasta riippuen. Vastaaminen on mahdollista tehdä 5–10 minuutissa. Verkko- ja haastattelulomakkeet on suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi ja helpoiksi täyttää. Verkkolomake on teknisesti mahdollista täyttää millä tahansa tietoteknisellä laitteella, myös matkapuhelimella tai tabletilla.

EU-komissiota varten tehtävän EU-sopimuksen mukaisen tiedonkeruun kustannukset ovat yhteensä noin 260 000 euroa vuodessa. Komissio korvaa tästä 50 prosenttia.

Tilasto perustuu otostutkimukseen. Perusjoukkoon kuuluu noin 4,0 miljoonaa 18–74-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuukausittainen otoskoko on 2 200 henkilöä. Otanta tehdään systemaattisena satunnaisotantana (SYS) Tilastokeskuksen ylläpitämästä väestötietokannasta. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva. Tutkimusalueena on koko maa. Käytössä on rotatoiva paneeliasetelma: vastaajat osallistuvat tiedonkeruuseen kaksi kertaa puolen vuoden sisällä, ja joka kuukausi puolet otoksesta on uusia vastaajia.

Tietojen hankinta toteutetaan ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Työssäkäyntitilaston rekisteristä saadaan valmis ammattiluokkatieto jokaiselle vastaajalle. Nykyisen alle 45 prosentin vastauskadon jälkeen kukausittaisen vastausaineiston koko on keskimäärin runsaat 1 200 henkilöä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tilaston tiedot kerätään kuukausittain.

Tilaston tiedonkeruu tapahtuu ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen avulla. Vastaajat edustavat Suomen 18–74-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen.

Nykyisen alle 45 prosentin vastauskadon jälkeen saadaan vastaukset joka kuukausi keskimäärin yli 1 200 henkilöltä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tilastokeskuksen haastattelijat koulutetaan työsuhteen alkaessa sekä haastattelutekniikan että tilaston tietosisällön osalta. Haastattelijoilla on työssään apuna tiedonkeruun ohjeisto ja mahdollisuus saada lisäopastusta työnohjaajilta ja esimiehiltä sekä tilaston tutkijoilta. Haastattelijapalautteen avulla kyselylomakkeita voidaan päivittää ja hioa entistä paremmiksi.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain juuri ennen tiedonkeruun alkua jokaiselle otoshenkilölle tiedonkeruun saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tiedonkeruun sisältö ja tarkoitus. Myös sähköpostia käytetään tavoittelussa ja informoinnissa. Puhelinnumerot ja muut yhteystiedot saadaan Kansaneläkelaitoksen (Kela) yhteystietorekisteristä. Haastattelijat täydentävät tarvittaessa yhteystietoja numerohakujen avulla. Vastaajat voivat ottaa itsekin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukseen esimerkiksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi.

Tiedonkeruu aloitetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja se vie runsaat kaksi viikkoa. Ensin alkaa verkkovastaaminen ja muutaman päivän päästä puhelinhaastattelut. Verkkolomake on auki koko keruujakson ajan. Valtaosa, noin 80 prosenttia vastauksista tulee kuukausittain verkkolomakkeelta. Lomake on hyvin lyhyt ja sujuva ja mahdollista täyttää millä tahansa laitteella kuten tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella. Tiedonkeruulomakkeet (verkkolomake ja haastattelulomake) suunniteltiin ja testattiin huolellisesti yhdistelmäkeruun aloitusvaiheessa. Kummastakin lomakkeesta on käytössä myös ruotsin- ja englanninkielinen versio.

Tilaston valmis yhdistetty tiedonkeruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi tiedonkeruun päätyttyä SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla.

Valmis yhdistetty tiedonkeruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla. Kaikki tilaston vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Viime vaiheessa painokertoimet saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta. Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös ”epätäydelliseksi jälkiositukseksi”. Painojen kalibrointi tehdään ”automaattisesti” yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia (SAS).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen kolmesta syystä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (SYS) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä.

Tilastokeskus ei tee kausitasoitusta julkaisemilleen tilaston aikasarjoille, mutta EU-komissio tekee sen myöhemmin omassa julkistuksessaan (jokaisen maan ja koko EU:n tasolla).

Tilastossa ei käytetä varsinaista imputointia. Vain puuttuvia ammattikoodeja paikataan 60–70 tapausta kuukausittain.

Tilaston käyttäjät ovat pääasiassa taloustieteilijöitä (ekonomisteja) tai muita yleisten taloudellisten asioiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, jotka odottavat nopeaa ja ajantasaista, historiallisesti vertailukelpoista tietoa kuluttajien luottamuksesta, odotuksista ja aikomuksista.

Tilaston tekijät ovat kuukausittain säännöllisessä yhteydessä tiedon käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot vastaavat useimmiten käyttäjien tietotarpeita.

Tilaston tekijät ovat kuukausittain säännöllisessä yhteydessä tiedon käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot vastaavat useimmiten käyttäjien tietotarpeita.

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Kuluttajien odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitenkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttajien mielialamittareita on käytetty pitkään ennakoivien talousindikaattorien osina ja talouden ennustemalleissa.

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti bruttokansantuotteen (bkt) ja yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin päätösten toteutumista. Kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Tilastosta on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta tutkimuksesta Helsingin CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala).

Syksyn 2010 CIRET-konferenssiin valmistui jälleen paperi tilastosta ja sen indikaattorien osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala). Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen sarjojen välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa. Kesällä 2020 Suomen Pankki julkaisi artikkelin (Lindblad & Silvo) kuluttajien luottamuksen ennakointikyvystä talouden käänteiden suhteen. Lisäksi Suomen Pankissa on useaan otteeseen selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2005, Paloviita ym. 2019 ja 2021).

Pertti Kangassalo ja Veijo Notkola analysoivat vastauskadon rakenteen muutosta tiedonkeruutavan vaihtumisvaiheessa vuonna 1999–2000 (CIRET 2000). Myöhemmin tutkittiin laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001).

Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikkien EU-maiden kuluttajakyselyjen vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo).

Keväällä 2019 tilaston tiedonkeruutapa vaihtui pelkistä puhelinhaastatteluista ns. yhdistelmätiedonkeruuseen eli itse täytettävään verkkolomakkeeseen ja puhelinhaastatteluihin. Tästä seurasi kysymyksittäin erisuuruista vaikutusta tutkimustuloksiin. Tara Junes ja Tuomas Parikka kirjoittivat kuvausta muutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta tilaston julkaisuun tammikuussa 2020.

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään. Tilaston kuukausittaisen vastausaineiston pieni koko sekä vastauskato ja sen vinous aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin. Kuluttajien luottamusindikaattorin kohdalla tämä merkitsee arviolta ainakin noin 1,8 yksikön virhemarginaalia molempiin suuntiin:

Kuluttajien luottamusindikaattorin keskivirhe: 0,94 yksikköä (marraskuu 2023, n=1240).

Luottamusväli (95 %) kuluttajien luottamusindikaattorille: ± 1,96 x keskivirhe = ± 1,84 yksikköä.

Tilastossa havaitun ylipeiton osuus on kuukausittain alle 0,5 prosenttia otoksesta. Vastauskadon osuus on vähemmän kuin 45 prosenttia otoksesta, ei eräkatoa. Kuukausittain "imputoidaan" 60–70 havainnolle (työlliselle) ammattikoodi. Ei osaa sanoa -merkintöjä editoidaan. Estimoinnissa, painokertoimien kalibroinnissa käytetään hyväksi Calmar-sovellusta.

Tilaston ammattikoodauksessa esiintyy puutteellisesta taustatiedosta johtuvaa epätarkkuutta.

Tilastossa vastauskadon osuus kuukausittain on vähemmän kuin 45 prosenttia otoksesta. Vain alle 20 prosenttia vastauskadosta voidaan vahvistaa kieltäytymisestä johtuvaksi. Noin 80 prosentissa syyksi joudutaan kirjaamaan se, että vastaajaa ei tavoiteta (haastattelijoiden toimesta).

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausittain ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Tilaston tiedot ovat täysin vertailukelpoisia alueittain.

Tilaston kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 tutkimuksen mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajakyselyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 16 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa nykyisissä ja tulevissa EU-maissa.

Tilastoon pätee ajallinen vertailukelpoisuus koko tilaston kuukausittaisen ajan eli lokakuusta 1995 alkaen. Menetelmämuutoksia on ollut, mutta uudelleen painotukset ja tasokorjaukset on tehty kaikille keskeisille aikasarjoille.

Tilaston vertailukelpoiset aikasarjat kattavat kaikki kuukaudet lokakuusta 1995 alkaen. Aikasarjojen luvut ennen toukokuuta 2019 on uudelleen painotettu ja tasokorjattu vastaamaan toukokuussa 2019 aloitetun uuden tiedonkeruumenetelmän (yhdistelmätiedonkeruu) tuottamia tutkimustuloksia.

Tilaston sisältö poikkeaa paljon muiden tilastojen tiedoista ja käsitteistä eikä valtaosa sen tiedoista (subjektiiviset/kvalitatiiviset arviot ja odotukset taloudesta) ole suoraan yhteydessä tai vertailtavissa muihin tilastoihin. Kuitenkin tutkimuksen jo lopetetut laiteyleisyys- ja sijoituskohdekysymykset olivat tietyin varauksin vertailukelpoisia ja täydentäviä suhteessa Tilastokeskuksen harvemmin toteutettaviin isoihin haastattelututkimuksiin (mm. kulutustutkimus, varallisuustutkimus, väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö).

Toisaalta tilaston tarkoitus on tarjota väline talouskehityksen ennakointiin, joten tuloksia ja aikasarjoja vertaillaan aina kansantalouden ym. kehitystä kuvaaviin tilastoihin (mm. kansantalouden tilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, työvoimatutkimus, kuluttajahintaindeksi, pankkitilastot).

Tilaston tietoja voidaan käyttää hyväksi kansantalouden tilinpidon aikasarjojen kehityksen ennakoinnissa: bkt ja yksityinen kulutus neljännesvuosittain, kokonaistuotannon kuukausikuvaaja.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. 

Koska tilaston indikaattoreiden päätarkoituksena on kansantalouden ja yksityisen kulutuksen muutossuuntien ennakoiminen, tutkimus pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alkaen.

Tiedonkeruumenetelmien muutoksilla on aina vähintään jonkin verran vaikutusta tilaston vastausjakaumiin. Vuoden 2000 menetelmämuutoksen seurauksena tulokset koskien kuluttajien arvioita kotitaloutensa rahatilanteesta sekä kestotavaroiden ostamisen ja säästämisen edullisuudesta muuttuivat hieman myönteisemmiksi. Myöhemmin perusjoukon laajennuksen 75–84-vuotiailla henkilöillä arvioidaan heikentäneen aavistuksen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa tammikuusta 2012 alkaen.

Merkittävin muutos tilaston menetelmissä tapahtui toukokuussa 2019. Tällöin siirryttiin ns. yhdistelmätiedonkeruuseen (itse täytettävä verkkolomake ja puhelinhaastattelut) ja rotatoivaan paneeliasetelmaan. Lisäksi perusjoukkoa supistettiin 18–74-vuotiaisiin, painotusta uudistettiin, tietosisältöä kevennettiin huomattavasti ja kaikista kysymyksistä tehtiin henkilökohtaisia eli vain vastaajaa itseään koskevia (aiemmin monet kysymykset olivat koko kotitalouteen kohdistuvia). Näillä muutoksilla oli odotetusti kysymyksestä riippuen vaihtelevan suuruista yhteisvaikutusta tutkimustuloksiin. Helmi-huhtikuussa 2019 toteutetun rinnakkaiskeruun ja vaikutusten huolellisen analyysin perusteella pystyttiin kuitenkin tasokorjaamaan tilaston aikasarjoja taaksepäin, kuukausittaisen tiedonkeruun käynnistymiseen eli vuoteen 1995 saakka. Näin säilytettiin tilaston tietojen vertailukelpoisuus ajassa edelleen kohtuullisen luotettavana. Kuvausta tiedonkeruumuutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta löytyy tilaston julkaisusta tammikuussa 2020.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot jaellaan kuukausittain.

Tiedote julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilaston kuukausittainen julkistus sisältää aina tiedotetekstin kuvioineen.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilasto on Tilastokeskuksen sisäpiirikäytäntöjen alainen tilasto: henkilöt/ryhmät, jotka ovat oikeutettuja käsittelemään yksilökohtaisia tutkimusaineistoja ja näkemään julkistettavat tulokset etukäteen on nimetty tarkasti, ja näiden henkilöiden lista päivitetään aina henkilöiden vaihtuessa. Tilaston aineistot säilytetään tilaston verkkokansioissa siten, että vain edellä mainituilla henkilöillä on pääsy niihin.