Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi koulutuksen ulkopuolelle

Tiedote liittyy aiheisiin:Koulutus ja tutkimus
tiedote | Koulutukseen hakeutuminen 2023

Muutos

Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan kevätlukukaudella 2023 uusia ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 26 400, joista 57 % oli naisia. Uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 34,5 % jatkoi välittömästi opintoja. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 %, ammattikorkeakoulutuksessa 12 % ja ammatillisessa koulutuksessa 1,5 % uusista ylioppilaista.

Keskeisiä poimintoja

  • Kevään 2023 ylioppilaiden välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden.
  • Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.
  • Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 77 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa.
  • Vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
  • Vuoden 2023 uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon.

Kevään uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin vähentyi edellisvuoteen nähden

Kevään 2023 uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin. Välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä, miehillä 1,6 prosenttiyksikköä ja naisilla 2,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.

Suurin osa, 46 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulukseen vuonna 2023. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus väheni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus, 14 %, väheni lähes 6 prosenttiyksikköä. Yhä useampi, 17 %, hakeutui samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen, reilu 4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 43 %. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus oli 15 % ja naisylioppilaiden osuus oli 13 %. Lähes yhtä suuri osuus ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin, miehistä 23 % ja naisista 22 %.

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden osuus kasvoi vuodesta 2022

Kevään 2023 ylioppilaista yhteensä 65,5 % jäi ilman opiskelupaikkaa, naisista 69 % ja miehistä 61 %. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön ja miesten reilu 2 prosenttiyksikköä.

Uusista ylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa miehiä ja naisia jatkoi lähes sama määrä, 4 300 miestä ja 4 400 naista, vaikka näissä koulutuksissa naisylioppilaista jatkoi pienempi osuus, 29 %, kuin miesylioppilaista, 39 %.

Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 80 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen joko Suomessa tai ulkomailla

Kun tarkastellaan vuonna 2020 valmistuneiden ylioppilaiden (29 800) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan Suomessa sai 34 %. 57 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2021 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 31 %, ammattikorkeakoulututkinnon 22 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 3 %. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 72 %:iin.

Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa opintonsa oli aloittanut 77 % vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista. 42 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa ja 32 % ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla opiskeli kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisesta 3 %.

Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2020 suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen

Kun tarkastellaan vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (42 600) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 6 %. Valmistuneista 4 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 22 %.

Vuoden 2023 loppuun mennessä opiskelemassa oli 24 % vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulussa oli aloittanut opintonsa 15 %, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 5 %, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 3 % ja yliopistossa 1 %.

Ammattikorkeakoulutuksen aloittaneilla oli pohjakoulutuksena yhtä usein joko ylioppilastutkinto tai toisen asteen ammatillinen tutkinto

Ammattikorkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vuonna 2023 aloittaneista 29 %:lla oli korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto ja 27 %:lla, toisen asteen ammatillinen tutkinto. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli 10 %.

Yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 58 %:lla oli taustalla korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto vuonna 2023. Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli uusista opiskelijoista 3 %. Uusista yliopisto-opiskelijoista 2 %:lla oli korkeimpana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto.

Ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) aloittaneella opiskelijalla 47 %:lla oli suoritettuna jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna 2023. Ammatillisen tutkinnon oli aiemmin suorittanut 24 %. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 5 %, sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut 14 % uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Aiempi tutkinto
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Aiempi tutkinto
  • Koulutusala
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutukseen hakeutuminen
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Jatko-opinnot
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Oppilaitoksen sijaintialue
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Kohdejoukko
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Poistuneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023. ISSN=1799-4500. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 29.8.2025].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
koulutustilastot@stat.fi
Anna Loukkola
yliaktuaari
029 551 3678

Muut asiantuntijat

Helena Aaltonen
yliaktuaari
029 551 2697

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Muutos

Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.