Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi koulutuksen ulkopuolelle

Tiedote liittyy aiheisiin:Koulutus ja tutkimus
tiedote | Koulutukseen hakeutuminen 2023

Muutos

Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan kevätlukukaudella 2023 uusia ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 26 400, joista 57 % oli naisia. Uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 34,5 % jatkoi välittömästi opintoja. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 %, ammattikorkeakoulutuksessa 12 % ja ammatillisessa koulutuksessa 1,5 % uusista ylioppilaista.

Keskeisiä poimintoja

  • Kevään 2023 ylioppilaiden välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden.
  • Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.
  • Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 77 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa.
  • Vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
  • Vuoden 2023 uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon.

Kevään uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin vähentyi edellisvuoteen nähden

Kevään 2023 uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin. Välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä, miehillä 1,6 prosenttiyksikköä ja naisilla 2,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.

Suurin osa, 46 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulukseen vuonna 2023. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus väheni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus, 14 %, väheni lähes 6 prosenttiyksikköä. Yhä useampi, 17 %, hakeutui samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen, reilu 4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 43 %. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus oli 15 % ja naisylioppilaiden osuus oli 13 %. Lähes yhtä suuri osuus ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin, miehistä 23 % ja naisista 22 %.

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden osuus kasvoi vuodesta 2022

Kevään 2023 ylioppilaista yhteensä 65,5 % jäi ilman opiskelupaikkaa, naisista 69 % ja miehistä 61 %. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön ja miesten reilu 2 prosenttiyksikköä.

Uusista ylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa miehiä ja naisia jatkoi lähes sama määrä, 4 300 miestä ja 4 400 naista, vaikka näissä koulutuksissa naisylioppilaista jatkoi pienempi osuus, 29 %, kuin miesylioppilaista, 39 %.

Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 80 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen joko Suomessa tai ulkomailla

Kun tarkastellaan vuonna 2020 valmistuneiden ylioppilaiden (29 800) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan Suomessa sai 34 %. 57 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2021 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 31 %, ammattikorkeakoulututkinnon 22 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 3 %. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 72 %:iin.

Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa opintonsa oli aloittanut 77 % vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista. 42 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa ja 32 % ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla opiskeli kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisesta 3 %.

Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2020 suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen

Kun tarkastellaan vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (42 600) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 6 %. Valmistuneista 4 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 22 %.

Vuoden 2023 loppuun mennessä opiskelemassa oli 24 % vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulussa oli aloittanut opintonsa 15 %, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 5 %, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 3 % ja yliopistossa 1 %.

Ammattikorkeakoulutuksen aloittaneilla oli pohjakoulutuksena yhtä usein joko ylioppilastutkinto tai toisen asteen ammatillinen tutkinto

Ammattikorkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vuonna 2023 aloittaneista 29 %:lla oli korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto ja 27 %:lla, toisen asteen ammatillinen tutkinto. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli 10 %.

Yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 58 %:lla oli taustalla korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto vuonna 2023. Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli uusista opiskelijoista 3 %. Uusista yliopisto-opiskelijoista 2 %:lla oli korkeimpana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto.

Ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) aloittaneella opiskelijalla 47 %:lla oli suoritettuna jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna 2023. Ammatillisen tutkinnon oli aiemmin suorittanut 24 %. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 5 %, sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut 14 % uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Muutos

Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Aiempi tutkinto
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Aiempi tutkinto
  • Koulutusala
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutukseen hakeutuminen
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Jatko-opinnot
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Oppilaitoksen sijaintialue
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Kohdejoukko
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Poistuneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023. ISSN=1799-4500. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 12.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
koulutustilastot@stat.fi
Anna Loukkola
yliaktuaari
029 551 3678

Muut asiantuntijat

Helena Aaltonen
yliaktuaari
029 551 2697

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.