Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi koulutuksen ulkopuolelle
Muutos
Tilastokeskuksen mukaan kevätlukukaudella 2023 uusia ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 26 400, joista 57 % oli naisia. Uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 34,5 % jatkoi välittömästi opintoja. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 %, ammattikorkeakoulutuksessa 12 % ja ammatillisessa koulutuksessa 1,5 % uusista ylioppilaista.
Keskeisiä poimintoja
- Kevään 2023 ylioppilaiden välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden.
- Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.
- Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 77 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa.
- Vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
- Vuoden 2023 uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon.
Kevään uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin vähentyi edellisvuoteen nähden
Kevään 2023 uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin. Välitön hakeutuminen vähentyi 2 prosenttiyksikköä, miehillä 1,6 prosenttiyksikköä ja naisilla 2,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.
Suurin osa, 46 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulukseen vuonna 2023. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus väheni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus, 14 %, väheni lähes 6 prosenttiyksikköä. Yhä useampi, 17 %, hakeutui samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen, reilu 4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.
Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 43 %. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus oli 15 % ja naisylioppilaiden osuus oli 13 %. Lähes yhtä suuri osuus ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin, miehistä 23 % ja naisista 22 %.
Ilman opiskelupaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden osuus kasvoi vuodesta 2022
Kevään 2023 ylioppilaista yhteensä 65,5 % jäi ilman opiskelupaikkaa, naisista 69 % ja miehistä 61 %. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön ja miesten reilu 2 prosenttiyksikköä.
Uusista ylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa miehiä ja naisia jatkoi lähes sama määrä, 4 300 miestä ja 4 400 naista, vaikka näissä koulutuksissa naisylioppilaista jatkoi pienempi osuus, 29 %, kuin miesylioppilaista, 39 %.
Vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista 80 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen joko Suomessa tai ulkomailla
Kun tarkastellaan vuonna 2020 valmistuneiden ylioppilaiden (29 800) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan Suomessa sai 34 %. 57 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2021 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 31 %, ammattikorkeakoulututkinnon 22 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 3 %. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 72 %:iin.
Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa opintonsa oli aloittanut 77 % vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista. 42 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa ja 32 % ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla opiskeli kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisesta 3 %.
Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2020 suorittaneista 24 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen
Kun tarkastellaan vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (42 600) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 6 %. Valmistuneista 4 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 22 %.
Vuoden 2023 loppuun mennessä opiskelemassa oli 24 % vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulussa oli aloittanut opintonsa 15 %, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 5 %, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 3 % ja yliopistossa 1 %.
Ammattikorkeakoulutuksen aloittaneilla oli pohjakoulutuksena yhtä usein joko ylioppilastutkinto tai toisen asteen ammatillinen tutkinto
Ammattikorkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vuonna 2023 aloittaneista 29 %:lla oli korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto ja 27 %:lla, toisen asteen ammatillinen tutkinto. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli 10 %.
Yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 58 %:lla oli taustalla korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto vuonna 2023. Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 28 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli uusista opiskelijoista 3 %. Uusista yliopisto-opiskelijoista 2 %:lla oli korkeimpana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto.
Ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) aloittaneella opiskelijalla 47 %:lla oli suoritettuna jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna 2023. Ammatillisen tutkinnon oli aiemmin suorittanut 24 %. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 5 %, sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut 14 % uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Koulutussektori
- Aiempi tutkinto
- Sukupuoli
- Aiempi tutkinto
- Koulutusala
- Koulutus
- Sukupuoli
- Koulutukseen hakeutuminen
- Oppilaitoksen sijaintialue
- Sukupuoli
- Jatko-opinnot
- Oppilaitoksen sijaintialue
- Oppilaitoksen sijaintialue
- Sukupuoli
- Sukupuoli
- Koulutussektori
- Kohdejoukko
- Opiskelutilanne
- Sukupuoli
- Koulutusaste
- Opiskelutilanne
- Sukupuoli
- Koulutusaste
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon