Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 2 558 000 (virhemarginaali ±29 000), mikä oli 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 17 000 vähemmän ja työllisiä naisia 35 000 vähemmän edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli maaliskuussa 76,1 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,7 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,2 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 76,1 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 2,1 prosenttiyksikköä 76,0 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden maaliskuusta 1,5 prosenttiyksikköä 70,6 %:iin.

Sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi viime vuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 maaliskuussa 254 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 149 000 ja työttömiä naisia 105 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli maaliskuussa 9,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 %. Miesten työttömyysaste oli 10,2 %, mikä oli 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,7 %, mikä oli 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli maaliskuussa 26,0 %, mikä oli 7,9 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,3 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 12,7 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi vuoden takaisesta

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 maaliskuussa 1 336 000, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 4 000 vähemmän ja naisia 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)