Työllisten miesten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 toukokuussa 2 645 000 (virhemarginaali ±29 000), mikä oli 35 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 38 000 vähemmän ja työllisiä naisia lähes saman verran kuin edellisvuoden toukokuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli toukokuussa 77,8 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 79,5 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 2,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 77,1 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,6 prosenttiyksikköä 78,6 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden toukokuusta 1,2 prosenttiyksikköä 72,3 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 toukokuussa 299 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 33 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 168 000 ja työttömiä naisia 131 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli toukokuussa 10,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,0 %. Miesten työttömyysaste oli 11,2 %, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 9,1 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli toukokuussa 30,3 %, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,4 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 19,4 %.

Miehiä työvoiman ulkopuolella enemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 toukokuussa 1 207 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 33 000 enemmän ja naisia 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)