Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2024 tammi-syyskuussa
Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2024 tammi-syyskuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi yhdeksässä ja väheni kymmenessä maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2024Q1*-2024Q3* (* ennakkotieto)
| 2024Q1* | 2024Q2* | 2024Q3* | |
|---|---|---|---|
| MK01 Uusimaa | 5 089 | 7 422 | 5 055 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 739 | 846 | 1 652 |
| MK04 Satakunta | -32 | -158 | -106 |
| MK05 Kanta-Häme | -58 | -44 | -92 |
| MK06 Pirkanmaa | 869 | 1 123 | 3 143 |
| MK07 Päijät-Häme | 148 | 10 | 26 |
| MK08 Kymenlaakso | -168 | -67 | -504 |
| MK09 Etelä-Karjala | -158 | -427 | 696 |
| MK10 Etelä-Savo | 144 | -42 | -467 |
| MK11 Pohjois-Savo | 51 | -165 | 586 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -73 | -571 | 427 |
| MK13 Keski-Suomi | 21 | -441 | 1 013 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | -43 | -59 | -374 |
| MK15 Pohjanmaa | 140 | -363 | 1 081 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | 29 | 16 | -101 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | 53 | -472 | 238 |
| MK18 Kainuu | -2 | -53 | -286 |
| MK19 Lappi | 105 | -691 | 220 |
| MK21 Ahvenanmaa | 23 | 130 | 2 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2024 tammi-syyskuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2024 tammi-syyskuussa suurinta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2024 tammi-syyskuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 17 566 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 5 135 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla (9,9 ‰) ja Pirkanmaalla (9,5 ‰). Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,6 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 739 henkeä. Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni 476 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 4,9 ‰, koki Kainuu.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (16 559 henkeä), Pirkanmaa (6 043 henkeä) ja Varsinais-Suomi (4 512 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa (11,2 ‰) ja Uusimaa (9,3 ‰).
Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta ei kokenut yksikään maakunta. Pienintä kokonaisnettomuuton muuttovoitto oli Keski-Pohjanmaalla (56 henkeä) ja Pohjois-Pohjanmaalla (61 henkeä). Suhteellisesti pienintä kokonaisnettomuuton muuttovoitto oli Pohjois-Pohjanmaalla (0,1 ‰).
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–syyskuun aikana 108 055. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (4 053 henkeä), Pirkanmaa (3 143 henkeä) ja Varsinais-Suomi (838 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla (5,8 ‰) ja Uudellamaalla (2,3 ‰).
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 316 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli puolestaan Kainuussa, 6,4 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Alue
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon