Väestön ennakkotilasto: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Väestön ennakkotilasto
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Väestön ennakkotilasto kuvaa väestönmuutoksia ja väestörakennetta. Väestönmuutoksista on saatavissa tietoja muun muassa Suomessa elävänä syntyneistä ja kuolleista, muuttoliikkeestä sekä siviilisäädyn muutoksista. Tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja julkaistaan kuukausittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset.
Yleisesti ottaen Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana.
Väestön ennakkotilasto kattaa väestönmuutokset kansainvälisten suositusten edellyttämällä tavalla.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Henkilö ennakkorakenteessa ja tapahtuma väestönmuutoksissa
Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, joiden avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin. Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, jos yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin väestön ennakkotilaston aineistosta.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Suomessa tapahtumahetkellä vakinaisesti asuva väestö
Viitealue (SIMS 3.7)
Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.
Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta.
Väestön ennakkotilastossa on vuodesta 2000 lähtien käytetty tilastovuoden aluejakoa.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastovuoden päättymisen jälkeen ennakkotiedot ovat saatavilla lopullisten tietojen valmistumiseen asti.
Vuoden mittaan ennakkotiedot päivittyvät kaikilta meneillään olevan tilastovuoden kuukausilta. Lopulliset tiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavana vuotena kesäkuun loppuun mennessä.
Ennakkotietoja ei tulisi käyttää enää lopullisten tietojen valmistuttua.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Ennakollisessa väestörakenteessa henkilöiden lukumäärä ja ennakollisissa väestönmuutoksissa väestönmuutosten lukumäärä
Viiteajankohta (SIMS 5)
Ennakollisessa väestörakenteessa tilastokuukauden viimeinen päivä ja ennakollisissa väestönmuutoksissa tammikuun alusta tilastokuukauden loppuun
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään tilastovuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa. Tietoja on saatavilla erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.
Kansalaisuus, syntymävaltio, kieli ja muuttomaa on vuodesta 1999 lähtien luokiteltu ISO-standardien mukaan. Sitä aikaisemmin käytössä olivat Tilastokeskuksen omat luokitukset.
Ikä luokitellaan 1- tai 5-vuotisluokkiin.
Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Avioero
Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Väestörekisterikeskus) lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on myönnetty ulkomailla, tulee siitä esittää selvitys rekisterinpitäjälle avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa. Vuosina 1980–2016 avioeroilla tarkoitettiin Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja ellei toisin ollut mainittu. Tilastovuodesta 2017 lähtien avioeroiksi tilastoidaan avioerot, joissa vähintään toinen puolisoista on asunut vakinaisesti Suomessa avioeron myöntämispäivänä. Avioliittolain muutoksen, joka tuli voimaan 1.3.2017, mahdollisti sen, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton (156/2015). Vuodesta 2017 lähtien avioerojen kokonaismäärä muodostuu eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien avioerojen määrästä. Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia. Avioeroluvut nousivat loppuvuodesta 1988, jolloin ensimmäiset uuden lain mukaiset erot olivat mahdollisia (1/2 vuoden harkinta-aika). Avioliittolaissa ei ole enää säännöksiä "avioliiton peruuntumisesta" tai "avioliiton mitätöinnistä". Ennen uutta 1988 voimaan tullutta lakia nämä olivat omina luokkinaan, nyt avioerojen joukossa.
Avioliiton purkautumispäivä
Avioliiton purkautumisen päivä. Tieto väestötietojärjestelmään avioeroilmoituksesta tai kuolinilmoituksesta. Muoto vvvvkkpp.
Avioliiton purkautumistapa
Avioliiton päättymistapa. Tieto väestötietojärjestelmään avioeroilmoituksesta tai kuolinilmoituksesta.
Avioliitto
Tilastovuodesta 2017 lähtien solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan avioliittoja, joissa avioliiton solmimishetkellä vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa. Avioliittolain muutos, joka tuli voimaan 1.3.2017, mahdollisti sen, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton (156/2015). Vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä on siten eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden solmimien avioliittojen määrä. Vuosina 1980–2016 solmituilla avioliitoilla tarkoitettiin Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin ollut mainittu. Avioliittolakiin tehdyn muutoksen myötä 1.6.2019 lähtien Suomessa avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias (351/ 2019).
Elävänä syntynyt
Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.
Ikä
Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.
Kokonaismuutos
Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa.
Kuolleet
Kuolleisiin tilastoidaan henkilöt, jotka ovat kuolinpäivänään vakinaisesti asuneet Suomessa. Tieto kuolemasta saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä. Kuolleiden lukumäärä saattaa poiketa jonkin verran toisistaan eri tilastoissa. Ero johtuu tilastojen erilaisista laadinta-ajankohdista. Suomen virallinen kuolleiden lukumäärä saadaan väestötilaston kuolleista.
Maastamuutto
Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. Kun henkilö muuttaa Pohjoismaasta toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää maansa rekisteröintikäytäntöjen mukaan rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006).
Pariliiton laji
Onko kysymyksessä eri sukupuolta olevien henkilöiden avioliitto vai samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröity parisuhde. Tieto väestötietojärjestelmään vihkimisilmoituksesta tai parisuhteen rekisteröinti-ilmoituksesta.
Rekisteröidyn parisuhteen purkautumispäivä
Rekisteröidyn parisuhteen purkautumisen päivä. Tieto väestötietojärjestelmään ilmoituksesta parisuhteen purkamisesta tai kuolinilmoituksesta. Muoto vvvvkkpp.
Rekisteröidyn parisuhteen purkautumistapa
Rekisteröidyn parisuhteen päättymistapa. Tieto väestötietojärjestelmään ilmoituksesta parisuhteen purkamisesta tai kuolinilmoituksesta.
Sukupuoli
Tieto sukupuolesta on saatu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. 3.4.2023 voimaan tulleen lain mukaan väestötietojärjestelmän merkintä sukupuolesta voidaan hakemuksesta muuttaa, jos henkilö esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen (laki sukupuolen vahvistamisesta 295/2023). Suomessa väestötietojärjestelmään voidaan merkitä sukupuoleksi ainoastaan mies tai nainen. Jos Suomeen ulkomailta muuttavalla henkilöllä on kolmas tai määrittämätön sukupuoli, hänen sukupuolekseen merkitään väestötietojärjestelmään nainen.
Syntyneiden enemmyys
Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.
Väestö
Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.
Väestö
Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, lääni, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.
Väkiluku
Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.) saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Väkiluvun muutos
Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Väestön ennakkotiedot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta.
Lisäksi saatavilla on maksullisena palveluna väestönmuutostietoja tapahtumakuukauden mukaan kuntapohjaisin aluejaoin.
Vuosittain tuotetaan erillinen väestönmuutosten yhdistelmätilasto lopullisista tiedoista. Väestön ennakkotilaston tietoja toimitetaan vuosittain myös Eurostatiin.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukseen.
Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto.
Kuukausitilaston tekeminen vie yhden kuukauden osalta noin 1,5 henkilötyöviikkoa.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään.
Digi- ja väestötietovirasto päivittää väestötietojärjestelmään tietoja Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutoksista. Käräjäoikeudet päivittävät väestötietojärjestelmään tiedot avioeropäätöksistä ja rekisteröityjen parien eropäätöksistä ja Maahanmuuttovirasto tiedot Suomen kansalaisuuden myöntämisistä.
Väestöön kuuluvat ne Suomen ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla.
Kunkin tilastokuukauden loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä noin 10 päivää ennen ennakkotilastojen tekemistä. Kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa kuukausitilastossa todelliseen tapahtuma-ajankohtaan. Näin ollen edeltävien tilastokuukausien julkistetut luvut saattavat muuttua.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Rajapinnasta aineisto noudetaan päivittäin, henkilötietovarantoon tiedot viedään viikoittain, ja tilastoaineisto muodostetaan kuukausittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä.
Vuonna 2024 Tilastokeskus siirtyi käyttämään Digi- ja väestötietoviraston VTJ-muutosrajapintaa.
Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tarkistetaan, ettei aineistossa ole tuplarivejä. Taustamuuttujien puuttuvia tai epävalideja arvoja voidaan imputoida.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida muista väestöaineistoista. Tapauksia ei imputoida.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Väestön ennakkotilasto on laajasti käytössä. Väestön ennakkotilaston aineistoa käytetään myös muiden tilastojen tuottamisessa.
Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät väestön ennakkotilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Lopulliset tiedot väestönmuutoksista ja väestörakenteesta valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden aikana. Käyttäjät tarvitsevat tietoja kuitenkin jo tätä aikaisemmin. Väestön ennakkotilasto vastaa käyttäjien nopeaan tietotarpeeseen.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.
Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto@stat.fi.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään.
Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa ja niin edelleen edellyttävät henkilötunnusta.
Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 %:lla tieto oli oikein.
Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Jos tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta.
Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Väestön ennakkotilasto ja sen tuotantoprosessi on läpivalaistu vuonna 2020.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Väestön ennakkotilasto tapahtumakuukauden mukaan on kumulatiivinen tilasto, jossa uusimman kuukauden aineisto sisältää myös edellisten kuukausien tapauksia. Uusimman julkistuksen yhteydessä myös edellisten kuukausien luvut voivat muuttua.
Revisioiden suuruudet vaihtelevat eri väestönmuutoksissa. Suurimmat revision aiheuttajat ovat kuolemat ja muuttoliike, jotka kumpikin ovat hitaammin rekisteröityviä tapahtumia.
Tilaston määritelmän mukaan otetaan tapauksia myös neljältä edeltävältä vuodelta. Vanhat tapaukset kasvattavat lukumääriä hieman. Lukumäärät pysyvät kuitenkin oikealla tasolla, vaikka niissä on vanhoja tapauksia mukana, sillä vastaavasti uusia tapauksia puuttuu, jolloin tasapaino säilyy.
Edeltävien vuosien tapaukset kirjataan ennakkotilastossa oikealle tapahtumakuukaudelle. Jos tapahtumakuukausi on kuluvana tilastovuotena ehtinyt jo mennä, tapaukset tulevat tilastoon revisioina. Jos tapahtumakuukausi on vasta myöhemmin tulossa, tapaukset jäävät odottamaan.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Jos tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston sivuilla.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Lukumääriin perustuvia vertailuja voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Yleinen käytäntö on, että ajallisesti viimeisimmällä muutoksella päivitetään koko aikasarja. Kun väestönmuutokset suhteutetaan väkilukuun, voidaan tehdä alueellisia vertailuja.
Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivät edellisen vuoden ennakkolukuihin.
Väestön ennakkotilaston käsitteet eivät poikkea kansainvälisten suositusten mukaisista käsitteistä ja luokituksista.
Aika, joka henkilön on asuttava maassa ennen kuin hänet hyväksytään maahanmuuttaneeksi, vaihtelee eri maiden tilastojärjestelmissä. Siksi eri maiden kansainvälisen muuton tilastoja on vaikea vertailla toisiinsa.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Koko maan tasolla väestön ennakkotilastot ovat verrattavissa edellisen vuoden ennakkotietoihin.
Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivätkä edellisen vuoden ennakkolukuihin.
Maastamuutossa ennakkotilaston ja lopullisen tilaston välillä on tapausten määrässä eroa. Lopullisessa tilastossa maastamuuttoon lisätään ulkomaille muuttaneita henkilöitä, joiden voidaan niin sanotun elonmerkkitarkastelun perusteella todeta hyvin suurella todennäköisyydellä muuttaneen ulkomaille. Nämä henkilöt ovat pääsääntöisesti ulkomaiden kansalaisia, jotka eivät ole tehneet lakisääteistä maastamuuttoilmoitusta, ja joiden osalta ei rekistereissä ole viitteitä siitä, että he tosiasiallisesti oleskelisivat Suomessa.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.
Väestötietojärjestelmästä tuotetaan kuukausittain eri organisaatioille tietoja myös muiden organisaatioiden kuin Tilastokeskuksen taulukoimana. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista.
Ero johtuu erilaisista käsittelytavoista ja siitä, että tietoja tuottavat organisaatiot taulukoivat rekisteritilanteen tietoja kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia noin 10 päivää kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Väestön ennakkotilaston uusimman tilastokuukauden tietojen julkistuksen yhteydessä päivittyvät myös tilastovuoden aiempien kuukausien tiedot. Lukumäärät voivat muuttua, sillä tiedot väestönmuutoksista tallentuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.
Lopullinen väestörakennetilasto valmistuu vuosittain maaliskuun lopussa ja lopulliset väestönmuutostilastot huhti-kesäkuussa. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston kokonaismäärät eroavat toisistaan hieman.
Ero on yleensä suhteellisesti suurin nettomaahanmuutossa, mikä johtuu lähinnä lopullisen tilaston ja ennakkotilaston muuttolukujen erosta. Nettomaahanmuuton lukujen ero kasvattaa myös kokonaismuutoksen suhteellista eroa lopullisen tilaston ja ennakkotilaston lukujen välillä.
Kun verrataan väestönmuutosten lukumääriä samalla ajanjaksolla vuosi- ja ennakkotilastossa, tulee kansainvälisen muuttoliikkeen kohdalla huomioida lopulliseen tilastoon generoidut muutot.
Lopulliseen tilastoon on generoitu maahanmuuttoja henkilöille, joista ei ole saatu maahanmuuttoilmoitusta, mutta jotka on kirjattu vakinaisesti Suomessa asuvaan väestöön. Lopulliseen tilastoon on generoitu maastamuuttoja henkilöille, jotka elonmerkkitarkastelun jälkeen on päätelty todennäköisesti ulkomaille muuttaneiksi. Nämä ovat pääsääntöisesti ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joilla ei ole osoitetietoja, ja joilla ei ole taloudellista aktiivisuutta Suomessa. Koska väestön ennakkotilastossa generointeja ei tehdä, niin ne kasvattavat eroa ennakkotilaston ja lopullisen tilaston lukujen välillä.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista. Väestön ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopullisiin tilastoihin.
Väestönmuutosten lopulliset tilastot eivät yleensä poikkea olennaisesti ennakkotilastosta. Toisaalta ennakkotiedoilla on kysyntää seurattaessa ilmiön kehitystä, toisaalta monet kunnat ja organisaatiot käyttävät tietoja toiminnassaan.
Lopulliset tilastot poikkeavat ennakkotilastosta lähinnä siinä, että lopullisten tiedot tarkastetaan yksityiskohtaisemmin kuin ennakkotilastossa ja lopullisissa tilastoissa on enemmän muuttujia kuvaamaan ilmiötä.
Lopulliseen maastamuuttotilastoon otetaan mukaan generoituja maastamuuttoja (yleensä yli tuhat tapausta), jotka on saatu väestörakenneaineiston poistoista. Väestörakenneaineistosta poistetaan vuosittain henkilöitä, joista ei ole olemassa elonmerkkejä missään rekisterissä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Väestön ennakkotilasto julkistetaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Koko maan tietoja käsittelevä tiedote julkistetaan joka kuukausi ja maakunnittaisia tietoja käsittelevä tiedote neljännesvuosittain.
Ennakollinen tieto aiemmilta tilastovuoden kuukausilta revisioituu kuukausittain uusimman julkaisun yhteydessä.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Julkaistut tiedot ovat saatavilla StatFin-tilastotietokannassa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista.
Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@stat.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.
Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Väestön ennakkotilaston tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Väestönmuutosaineistoon on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin.
Väestötietojärjestelmää ylläpidetään tallentamalla sinne tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja DVV:ssä tehdyistä päätöksistä. Tilastokeskus saa väestönmuutostiedot väestötietojärjestelmästä.
Tilastokuukauden loputtua muutosilmoituksia odotetaan vielä noin 10 päivää ennen kuin ennakkotilasto tuotetaan. Väestön ennakkotilaston tekeminen aloitetaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 10. päivän sisältävän viikon jälkeisellä viikolla.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.
Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, jos taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.
Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.
Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä muun muassa muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.