Lapsiperheiden määrä vähentynyt

Tämä työvoimatutkimuksen katsaus sisältää tilastotietoja perheistä ja työstä. Katsauksessa tarkastellaan vuosien 2021 ja 2023 välisenä aikana tapahtuneita muutoksia lapsiperheiden isien ja äitien työllisyydessä ja perhevapaiden käytössä. Julkaisun tiedot perustuvat työvoimatutkimuksen kotitalousosasta saatuihin haastatteluiden ja verkkovastaamisen kautta saatuihin tietoihin.

Perhetilaston mukaan vuoden 2022 lopussa lapsiperheitä oli yhteensä 552 000. Lapsiperheiden määrä väheni edellisestä vuodesta noin 1 600:lla. Lapsiperheisiin kuului keskimäärin 1,82 lasta. Näistä perheistä yksilapsisia oli 44 %, kaksilapsisia 39 % ja vähintään kolmelapsisia 17 %. Lapsiperheistä 55 % oli avioparien perheitä, noin 21 % avoparien perheitä ja 24 % yhden vanhemman perheitä.

Tässä työvoimatutkimuksen julkaisussa keskitytään 20–59-vuotiaiden ikäryhmään, koska suurin osa alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista kuuluu tähän ikäryhmään. Lapsiperheeksi lasketaan ne perheet, joissa on vähintään yksi samassa kotitaloudessa asuva alle 18-vuotias lapsi. Lapsettomiksi tässä katsotaan ne, joiden kotitaloudessa ei asu alle 18-vuotiaita lapsia.

Pienten lasten vanhempien työllisyyttä arvioitaessa on syytä huomioida työvoimatutkimuksessa käytetty kansainvälinen työllisen määritelmä: Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti poissa ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely tai jos poissaolo työstä muun syyn vuoksi kestää enintään kolme kuukautta.

Aikasarja kattaa vuodet 2021–2023 työvoimatutkimuksen vuoden 2021 uudistuksesta aiheutuneen aikasarjakatkoksen takia (ks. työvoimatutkimuksen uudistus). Tässä yhteydessä myös työllisyyden määritelmä harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa, muun muassa työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin (ks. Suomen ja Ruotsin äitien työllisyysasteet lähentyneet toisiaan).

Isien työllisyysasteet korkeammat kuin lapsettomien miesten

Vuonna 2023 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla miehillä keskimäärin 81 % ja naisilla 80 %.

Miehillä työllisyysasteen vaihtelu perhemuodon mukaan oli suurta: vuonna 2023 lapsiperheiden isillä työllisyysaste oli 91 %, kun taas lapsettomilla miehillä se oli 76 %.

Naisten työllisyys ei vaihtele perhemuodon mukaan niin paljon kuin miesten, joskin lapsettomien naisten työllisyysaste oli hieman matalampi kuin äitien. Vuonna 2023 äitien työllisyysaste oli 82 % ja lapsettomien naisten 79 %.

Ulkomaalaistaustaisilla äideillä työllisyysaste oli matalampi kuin lapsettomilla naisilla vuonna 2023. Ero on suurin alle kolmevuotiaiden lasten äideillä, mutta se kaventuu lasten kasvaessa. Kun verrataan suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia naisia, työllisyysasteessa on suurempi ero äideillä kuin lapsettomilla naisilla. Kun suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteissa on eroa 28 prosenttiyksikköä, lapsettomilla naisilla ero on kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vuonna 2023 alle 18-vuotiaiden lasten isien työttömyysaste oli selvästi matalampi (3 %) kuin miesten, joilla ei ollut alaikäisiä lapsia (9 %). Äitien työttömyysaste oli tällöin 5 % ja lapsettomien naisten 6 %.

Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat äitien työmarkkina-asemaan

Alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä vaikuttaa etenkin äitien työllisyyteen. Vuonna 2023 yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 84 % oli työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 71 %.

Yhden alle 18-vuotiaan lapsen äitien työllisyysaste nousi eniten, 79 %:sta 84 %:iin vuodesta 2021 vuoteen 2023. Kaksilapsisten äitien työllisyysaste nousi samalla aikavälillä kahdella prosenttiyksiköllä 85 %:iin. Kolme- tai useampilapsisten äitien työllisyysaste oli korkeimmillaan 74 % vuonna 2022, mutta palasi 71 %:iin vuonna 2023.

Isien työllisyysaste on useana peräkkäisenä vuotena ollut noin 90 % lasten lukumäärästä riippumatta.

Perheen nuorimman lapsen ikä vaikuttaa äitien työllisyyteen erityisesti lapsen ollessa pieni. Äitien työllisyysaste kuitenkin nousee varsin nopeasti lapsen kasvaessa. Kun alle 1-vuotiaiden lasten äideistä vuonna 2023 työllisiä oli 61 %, 1–2-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 68 % ja 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 81 %. Kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 89 %.

Suurin osa työllisistä äideistä on kokoaikatyössä lapsen iästä riippumatta. Vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 16 % äideistä.

Osa-aikatyö oli yleisintä lapsen ollessa alle 3-vuotias. Vuonna 2023 työllisistä äideistä, joilla on 1–2-vuotias lapsi, 30 % teki osa-aikatyötä. Äitien kokoaikatyö yleistyy lasten kasvaessa. Työllisistä äideistä, joilla oli kouluikäinen eli 7–17-vuotias lapsi, vain 12 % teki osa-aikatyötä vuonna 2023.

Isät ovat osa-aikatyössä huomattavasti harvemmin. Työllisistä isistä keskimäärin 4 % tekee osa-aikatyötä lapsen iästä riippumatta.

Kahden huoltajan lapsiperheissä isät ovat perhevapaalla keskimäärin lyhemmän aikaa kuin äidit. Isyysvapaan, vanhempainvapaan tai alle kolmen kuukauden pituisen hoitovapaan aikana isät luokittuvat työllisiksi, ja siksi perhevapailla ei ole juuri vaikutusta isien työllisyysasteeseen.

Niiden kahden huoltajan perheiden osuus, joissa molemmat vanhemmat ovat työllisiä, on kasvanut hieman vuodesta 2021 vuoteen 2023. Molemmat vanhemmat olivat työllisiä 77 %:ssa kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä vuonna 2023, kuin vuonna 2021 osuus oli 73 %. Nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias kahden huoltajan perheistä 77 % oli sellaisia, joissa molemmat vanhemmat olivat työllisiä, ja kouluikäisten lasten perheistä 84 %.

Vaikka äitien työllisyys yleistyy nopeasti nuorimman lapsen täytettyä vuoden, se on isien työllisyyttä matalammalla tasolla siihen asti, kun nuorinkin lapsi menee kouluun. Vuonna 2023 kahden huoltajan perheissä äitien työllisyysaste oli jo 90 % nuorimman lapsen saavutettua kouluiän.

Kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä neljässä prosentissa molemmat vanhemmat olivat ei-työllisiä.

Vain harva 1–2-vuotiaan äiti enää perhevapaalla

Työllisyysaste ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka moni pienten lasten vanhemmista tosiasiassa on työssä. Työvoimatutkimuksessa työlliseksi luokitellaan henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä tutkimusviikon aikana. Lisäksi työllisiksi luokitellaan ne tutkimusviikolla töistä poissa olleet henkilöt, joilla on työpaikka ja jotka ovat perhevapaalla, poissa oman sairauden, loman tai työaikajärjestelyn takia, tai jos poissaolo muun syyn takia on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Niinpä etenkin alle 1-vuotiaiden lasten työllisiksi luokitelluista äideistä moni on tosiasiassa vanhempainvapaalla.

Työstä hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat useimmiten työvoiman ulkopuolelle, sillä hoitovapaata pidetään yleensä vanhempainvapaan perään, jolloin vapaan kokonaiskesto on yli kolme kuukautta. Tässä luvussa käsitellään vanhempia, jotka ovat olleet työssä tutkimusviikolla.

Alle vuoden ikäisten lasten äideistä vain harva oli työssä vuonna 2023, mutta 1–2-vuotiaiden äideistä jo 66 %. Perheissä, joissa nuorin lapsi oli 3–6-vuotias, suurin osa äideistä oli palannut töihin. Kaikista kouluikäisten lasten äideistä 90 % oli työssä ja lopuilla kymmenellä prosentilla pääasiallinen toiminta oli muu kuin lasten hoitaminen eli he olivat esimerkiksi opiskelemassa.

Isien työssäolosta ja perhevapaista ei ole mahdollista tuottaa samanlaista tietoa kuin äideistä, koska vuonna 2023 kaikista isistä vain alle 2 % oli perhevapaalla tai hoitamassa lapsia ilman työsuhdetta. Kelan tietojen mukaan vuonna 2022 kaikista vanhempainpäivärahapäivistä 12 % oli miehille korvattavia.

Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo on parin viime vuoden aikana yleistynyt. Kun vuonna 2021 heistä oli töissä 44 %, vuonna 2023 työssä olevia oli 48 %. Vastaavasti työstä perhevapaalla olevien osuus oli pienentynyt 28 %:sta 22 %:iin eli kuusi prosenttiyksikköä.

Vajaalla kolmasosalla alle kolmevuotiaiden lasten äideistä ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta. Tähän ryhmään kuuluu sekä kotona lapsia hoitavia äitejä että niitä, joiden pääasiallinen toiminta on jokin muu eli he olivat esimerkiksi opiskelemassa tai työttöminä.

Kotiäideiksi voidaan tulkita ne äidit, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja jotka ilmoittivat pääasialliseksi tehtäväkseen lastensa hoitamisen. Näin tulkiten noin 3 % yhden tai kahden lapsen äideistä oli kotiäitejä vuonna 2023. Vähintään kolmen lapsen äideistä 15 % oli kotiäitejä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen kotitalousosan laatuseloste