Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni ja velka kasvoi

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 7,7 miljardilla eurolla vuodesta 2022.

Vuoteen 2022 verrattuna valtion- ja paikallishallinnon alijäämät heikkenivät merkittävästi. Valtionhallinnon tarkistettu alijäämä oli 8,9 miljardia euroa, mikä oli noin 5,4 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Paikallishallintosektorin tarkistettu alijäämä oli 3,0 miljardia euroa vuonna 2023. Paikallishallinnon alijäämä heikentyi 2,6 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Paikallishallintosektorin alasektoreista paikallishallinto (pl. hyvinvointialuehallinto) oli 1,3 miljardia alijäämäinen ja hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,7 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä oli noin 2,6 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä noin 1,1 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen alijäämä päivittyi vuoden 2023 osalta 0,75 miljardia euroa heikommaksi huhtikuuhun nähden. Alijäämän revisioon vaikutti erityisesti työeläkelaitosten omaisuustulojen pienentyminen noin puolella miljardilla eurolla ennakollisista tiedoista. Valtionhallinnon sektorilla arviota sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan voittoverosta pienennettiin. Vero kirjataan kertymäperusteisesti vuoteen 2023.

Lisäksi lokakuun alijäämä- ja velkatiedot sisältävät syyskuun 2024 kansantalouden tilinpitoon tehdyt aikasarjakorjaukset. Nettoluotonantovaikutuksiltaan merkittävin korjaus vuoden 2023 tietoihin oli alijäämää kohentanut monenkeskisten kehityspankkien pääomanlisäysten kirjaustavan muutos kassaperusteisesta sitoumuspohjaiseen, jonka vaikutus oli hieman alle sata miljoonaa euroa. Tilastokeskus otti käyttöön päivitetyn julkisen talouden alijäämä- ja velkamanuaalin (MGDD 2022) aikasarjakorjauskierroksen yhteydessä.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 210,9 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Velka kasvoi 13,9 miljardia euroa vuonna 2023. Valtionhallinnon velka kasvoi 13,7 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 2,0 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,2 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 627 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 13,9 miljardia euroa vuonna 2023. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Valtionhallinnon velkaan tehtiin kansantalouden tilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä vuodesta 2013 alkaen vaikuttava pitkäaikaisten lainojen kirjausmuutos. Eurostatin antaman uuden ohjeistuksen mukaan Kreikan EFSF-lainojen pääomitettu korko kirjataan sekä Kreikan että takauksia antaneiden jäsenmaiden julkisyhteisöjen velkaan. Muutos kasvattaa Suomen velkasuhdetta alle 0,1 prosenttiyksikköä viimeisimpinä vuosina.

Alijäämän ja velan suhdelukujen nimittäjänä toimiva bruttokansantuote tarkentui vuoden 2023 osalta kevään tietojen mukaisesta 277,6 miljardista eurosta 273,3 miljardiin euroon syksyllä. Muutosta selittää kesän kierroksen aineistopäivityksiin perustuvien laskelmien lisäksi syyskuussa tehty kansantalouden tilinpidon aikasarjojen tasotarkistus. Tasotarkistusta vietiin taaksepäin vuoteen 2010 asti. Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistuksesta voi lukea enemmän vuositilinpidon syyskuun julkaisusta: Bruttokansantuotteen volyymi laski 1,2 % vuonna 2023 | Tilastokeskus (stat.fi)

EDP-raportointitaulut, lokakuun 2024 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

EDP-raportointitaulut sisältävät myös tietoja Suomen saamista RRF-avustuksista EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot 22. lokakuuta 2024.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2023 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,3 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan.

Vuonna 2023 Valtiokonttorin valtionvelka 156,2 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 4,9 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,3 mrd. euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 10,1 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 174,5 mrd. euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 7,0 miljardia. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 17,1 miljardilla eurolla.

Katso tarkemmin lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista.

Suomi päivittää alijäämä- ja velkatietojen laadintaa koskevan EDP-inventoryn lokakuun 2024 julkistuksen yhteydessä (menetelmäselosteet).