Ero ehdokkaiden kannatuksessa 3,2 prosenttiyksikköä presidentinvaalin 2024 toisessa vaalissa
Korjaus
Presidentinvaalien 2024 toisessa vaalissa eniten ääniä sai ja tasavallan presidentiksi valittiin Alexander Stubb. Kokoomuksen Stubb sai äänistä 51,6 % ja valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto 48,4 %. Tilastokeskuksen mukaan ero toisen vaalin ehdokkaiden kannatuksessa oli suoran kansanvaalin ajan pienin, joskin hyvin niukasti.
Keskeisiä poimintoja
- Eniten ääniä toisessa vaalissa sai Alexander Stubb (KOK), 1 575 444 ääntä (51,6 %).
- Toiseksi tullut valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto sai 1 476 634 ääntä (48,4 %).
- Äänestysaktiivisuus laski selvästi ensimmäisestä vaalista.
Ehdokkaiden kannatus
Ero ehdokkaiden kannatuksessa oli verrattain pieni suoran kansanvaalin ajan historiassa (3,2 prosenttiyksikköä), tosin vuoden 2000 vaaleissa ero toisen vaalin ehdokkaiden kannatuksessa oli vain 0,02 prosenttiyksikköä suurempi. Ehdokkaiden kannatuksessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Vaalit voittanut Stubb sai suurimman kannatuksen Vaasan (62,8 %) ja Uudenmaan (54,8 %) vaalipiireissä. Haaviston ääniosuus oli suurin Ahvenanmaan maakunnan (58,6 %) ja Helsingin (57,7 %) vaalipiireissä.
Äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli toisessa vaalissa 70,7, mikä oli 4,3 prosenttiyksikköä ensimmäistä vaalia pienempi. Toisessa vaalissa naisista äänesti 74,5 % ja miehistä 66,7 %. Naisten äänestysprosentti laski ensimmäisestä vaalista 2,8 prosenttiyksikköä ja miesten 5,8 prosenttiyksikköä.
Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (76,6 %) ja matalin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä (65,3 %). Kunnista Manner-Suomessa asuvien äänestysprosentti oli korkein Luodossa (86,8 %) ja matalin Hyrynsalmella (57,2 %).
Hylättyjen äänten määrä kasvoi selvästi toisessa vaalissa. Toisessa vaalissa hylättiin 20 389 ääntä, mikä on 11 294 ääntä enemmän kuin ensimmäisessä vaalissa. Yleisin hylkäysperuste oli äänestyslipussa ollut äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. Tällaisia oli hylätyistä äänistä ensimmäisessä vaalissa 54,1 % ja toisessa vaalissa 63,6 %. Toisessa vaalissa seuraavaksi yleisin hylkäysperuste oli tyhjä äänestyslippu, tällaisia oli hylätyistä äänistä 24,3 %. Suhteellisesti eniten hylättyjen äänten osuus kasvoi Hämeen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiireissä.
Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokantapalvelusta.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon