Presidentinvaalit: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Presidentinvaalit
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Presidentinvaalit-tilasto kuvaa presidenttiehdokkaiden saamia äänimääriä ja osuuksia ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena vaalipäivänä sekä tietoja äänioikeutettujen ja äänestäneiden lukumääristä. Tiedot saadaan oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, ja ne julkaistaan joka kuudes vuosi.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilasto kattaa presidentinvaalin ehdokkaat ja vaalissa äänioikeutetut.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikköjä ovat:
- ehdokas (henkilö)
- valittu (henkilö)
- äänioikeutettu (henkilö)
- äänestäneet (henkilö)
- ennakolta äänestäneet (henkilö).
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukko ovat vaaliin asetetut ehdokkaat ja vaalissa äänioikeutetut.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tietoaineisto kattaa koko Suomen, vaalipiiri-, kunta- ja äänestysaluetasolla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilaston tietoaineisto kattaa vain vaalin aikahetken. Tilastossa julkaistaan aikasarjoja äänestysaktiivisuudesta tietoaineistoja yhdistämällä.
Tarkastuslaskennan jälkeen julkaistavat tiedot ovat lopullisia.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Ei koske tilastoa.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksiköitä ovat tilastossa henkilöiden lukumäärä (ehdokkaat ja äänioikeutetut), annettujen äänten lukumäärä ja äänestäneiden lukumäärä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilasto kuvaa vuotta 2024 (tammikuu)
Luokitukset (SIMS 3.2)
Presidentinvaalitilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- Alueluokitukset: Vaalipiiri, Kunta, Äänestysalue
- Henkilöluokitukset: Ammatti, Kieli, Koulutus, Perheasema, Siviilisääty, Sosioekonominen asema, Sukupuoli.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ehdokkaiden asettaminen
Aluevaalit: Ehdokkaat asetetaan hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Eduskuntavaalit: Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Kuntavaalit: Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan. Europarlamenttivaalit: Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta. Presidentinvaalit: Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.
Ennakkoäänestys
Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä. Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.
Ennakkoäänestyspaikat
Ennakkoäänestyspaikkoja ovat 1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat 2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot 3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos) 4) suomalaiset laivat 5) koti (tietyin edellytyksin) 6) kirje (ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta)
Ennakkoäänestysprosentti
Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä. Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.
Ennakkoäänet
Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput. Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.
Hylätyt äänestysliput
Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat 1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu 2) asiaton merkintä vaalikuoressa 3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu 4) leimaamaton äänestyslippu 5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi 6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.
Presidentinvaalit
Suomen perustuslain (54 §) mukaan tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa eniten ääniä saanut ehdokas. Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin vaalipäivä on tammikuun kolmas sunnuntai kuudentena vuotena sen jälkeen, jona presidentti viimeksi ryhtyi toimeensa. Jos toinen vaali on toimitettava, sen vaalipäivä on ensimmäistä vaalia seuraava toinen sunnuntai.
Puolue
Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.
Vaalilaki
Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain. Uutta vaalilakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa. Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.
Vaalipiiri
Vaalipiirijaolla tarkoitetaan vaaleilla täytettävien paikkojen alueellista jakoa. Aluevaalit: Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Eduskuntavaalit: Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta vaalipiireihin. Eduskuntavaaleissa kansanedustajien paikat jakaantuvat vaalipiirien kesken valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja ja loput 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan. Muut vaalit: Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalin tulosta laskettaessa paikkoja ei siten jaeta eri alueille mainituissa vaaleissa. Kaikissa tilastoissa kuitenkin esitetään myös vaalipiirikohtaiset tulokset eri vaalien vertailtavuuden takia.
Valitsijayhdistys
Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kuntavaaleissa sekä aluevaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)
Vertausluku
Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, kuntavaalit ja aluevaalit: Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.
Äänestysaktiivisuus
Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista. Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia: 1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti 2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti 3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät 4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti. Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti. Kuntavaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.) Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy vastaavalla tavalla kuin kuntavaaleissa, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta.
Äänioikeutettu
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä. Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §). Kuntavaaleissa ja aluevaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kuntavaaleissa ja aluevaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Aineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tietokokonaisuus perustuu hallinnollisiin lähteisiin.
Henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, muun muassa väestö-, perhe- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin.
Taustatietojen ajankohta:
- Tuorein vaalivuosi: vaalivuosi – 2 v.
- Aiemmat vaalivuodet: vaalivuosi – 1 v.
Taustamuuttujat:
- Kieli
- Syntyperä
- Pääasiallinen toiminta
- Lasten lukumäärä
- Koulutus
- Käytettävissä olevat rahatulot
- Työnantajasektori.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Perustiedot kerätään presidentinvaalin yhteydessä eli normaalisyklillä kuuden vuoden välein.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tiedot saadaan eri rekistereistä. Tietojen pääasiallinen lähde on Oikeusministeriö ja sen alainen Oikeusrekisterikeskus. Äänioikeusrekisteri saadaan Oikeusministeriön kautta. Sen alkuperäinen lähde on Digi- ja väestötietovirasto.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietoja validoidaan tuotantoprosessissa vertaamalla muiden tiedontuottajien julkaisemaan tietoon ja aineiston sisäistä loogisuutta tarkastelemalla.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilastossa aineistoa käsitellään summaamalla. Tlastossa kuvattavan ilmiön tilastointi ei edellytä esimerkiksi editointia tai imputointia.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston keskeisiä käyttäjiä ovat kansalaiset, tiedotusvälineet, järjestöt, poliittiset toimijat (ehdokkaat, edustajat, puolueet) sekä tutkimuslaitokset.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilaston keskeiset mahdolliset virhelähteet ovat lähtöaineiston virheet tai aineiston käsittelyssä tapahtuvat virheet.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Presidentinvaalitilaston laatua arvioidaan jatkuvasti tilaston tuottamisen yhteydessä. Tuotettuja tietoja verrataan muiden tiedontuottajien tuottamiin tietoihin.
Aineistolle sekä tuotetuille tiedoille tehdään loogisuustarkastuksia.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Vaalin vahvistetun tuloksen mukaiset tiedot julkistetaan noin viikko vaalituloksen vahvistamisen jälkeen.
Vaalin äänenkäyttötiedot julkistetaan noin 4–5 viikkoa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Vuoden 2024 presidentinvaalin tiedot tuotettiin ja julkistettiin suunnitellussa aikataulussa.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Maan sisällä eri alueet ovat vertailukelpoisia.
Eri maiden välillä tilasto on vertailukelpoinen siten, että yleisellä tasolla tilasto kuvaa maan valtionpäämiehen valintaan liittyvää prosessia. Yksityiskohtaisella tasolla eri maiden käytännöt, rakenteet ja lainsäädäntö saattavat erota toisistaan merkittävästi, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilasto on periaatteessa vertailukelpoinen koko tilaston osalta (1925 alkaen). Käsitteellisellä tasolla ehdokkaiden valintaan ja äänestysaktiivisuuteen ynnä muihin keskeisiin tekijöihin liittyvät asiat eivät ole oleellisesti muuttuneet.
Lainsäädännössä on aikasarjan (1925-2024) aikana tapahtunut lukuisia muutoksia (esimerkiksi äänioikeuteen liittyvät muutokset), jotka saattavat rajoittaa tietojen vertailukelpoisuutta.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tietojen julkistustiheys riippuu vaalien järjestämistiheydestä. Presidentinvaali pidetään normaaliaikataulun mukaan kuuden vuoden välein, jolloin tilaston julkistustiheys on joka kuudes vuosi.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vaalivuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastossa suojataan tietoja sellaisten äänestysalueiden kohdalla, joissa äänioikeutettujen/äänestäneiden lukumäärä alittaa asetetun kynnysarvon.
Tällaisten äänestysalueiden äänioikeutetut/äänestäneet esitetään toisen saman kunnan äänestysalueen yhteydessä.