Europarlamenttivaalien 2024 äänestysaktiivisuus edellisten vaalien tasolla

Tiedote liittyy aiheisiin:Väestö ja yhteiskunta
tiedote | Europarlamenttivaalit 9.6.2024

Muutos

Europarlamenttivaalit-tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Kokoomus säilytti asemansa europarlamenttivaalien suurimpana puolueena 2024 vaaleissa. Eniten kannatusta vaaleissa lisäsi Vasemmistoliitto, joka nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 % ääniosuudella. Tilastokeskuksen mukaan äänestysaktiivisuus säilyi edellisvaalin tasolla.

Keskeisiä poimintoja

  • Kokoomus ja Vasemmistoliitto olivat 2024 europarlamenttivaalien suurimmat puolueet.
  • Eniten kannatustaan lisäsivät Vasemmistoliitto ja Kokoomus. Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatus laski.
  • Suomessa asuvien äänestysprosentti oli 42,4.

Muutoksia puolueiden kannatuksessa

Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen kannatus nousi edellisistä europarlamenttivaaleista, Vasemmistoliiton 10,4 ja Kokoomuksen 4,0 prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten ääniä menettivät Perussuomalaiset (6,2 prosenttiyksikköä) ja Vihreä liitto (4,7 prosenttiyksikköä). Muiden eduskuntapuolueiden osalta muutokset kannatuksessa olivat melko pieniä.

Viivakuvio eduskuntapuolueiden kannatuksesta europarlamenttivaaleissa 1996-2024. Puolueiden kannatuksessa on muutoksia vaalien välillä. Kokoomuksen kannatus oli 2024 samalla tasolla kuin 1999. SDP:n ja Keskustan kannatus on ollut pääsääntöisesti laskeva välillä 1996-2024. Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kannatus on vaihdellut vaalien välillä, RKP:n ja KD:n kannatus on ollut tasaista.

Seitsemän puoluetta sai vaaleissa edustajan Euroopan parlamenttiin. Kokoomus sai 4 paikkaa eli yhden enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vasemmistoliitto sai 3 paikkaa ja lisäsi paikkamääräänsä kahdella. SDP, Keskusta ja Vihreät saivat kukin 2 paikkaa ja RKP sekä Perussuomalaiset yhden paikan.

Ehdokkaista ylivoimaisesti suurimman äänimäärän sai Vasemmistoliiton Li Andersson, 247 723 ääntä, mikä oli 13,5 % kaikista ja 78,2 % puolueen äänistä. Anderssonin henkilökohtainen äänimäärä oli Suomen eurovaalihistorian suurin, 90 055 ääntä enemmän kuin Paavo Väyrysen äänimäärä vuoden 1996 vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus edellisen vaalin tasolla

Suomessa asuvien äänestysprosentti oli 42,4, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä vuoden 2019 vaaleja matalampi. Naiset äänestivät jälleen miehiä aktiivisemmin. Suomessa asuvien naisten äänestysprosentti oli 44,0 ja miesten 40,8 %.

Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (56,0 %) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (35,9 %). Kunnista Suomessa asuvien äänestysprosentti oli korkein Kauniaisissa (68,2 %) ja matalin Hyrynsalmella (28,3 %).

Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokantapalvelusta. Tiedot muiden EU-kansalaisten äänestysaktiivisuudesta ja hylättyjen äänten hylkäysperusteista julkistetaan erillisessä tietokantajulkistuksessa 4.7.2024.

Muutos

Europarlamenttivaalit-tilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita ja vanhoja arkistoidaan.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Vaalipiiri ja kunta vaalivuonna
  • Puolue
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Äänestysalue
  • Ehdokas
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Vaalipiiri
  • Puolue ja ehdokas
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ehdokas
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Vaalipiiri ja kuntamuoto
  • Ehdokas
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Vaalipiiri ja kuntamuoto
  • Puolue ja äänestystiedot
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
  • Puolue
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ehdokas
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Äänestyspaikka
  • Vaalitiedot
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Vaalipiiri ja kuntamuoto
  • Vaalitiedot
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Europarlamenttivaalit [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 9.6.2024. ISSN=1798-2898. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
vaalit@stat.fi
Sami Fredriksson
yliaktuaari
029 551 2696

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.