Muutoksia puolueiden kannatuksessa

Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen kannatus nousi edellisistä europarlamenttivaaleista, Vasemmistoliiton 10,4 ja Kokoomuksen 4,0 prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten ääniä menettivät Perussuomalaiset (6,2 prosenttiyksikköä) ja Vihreä liitto (4,7 prosenttiyksikköä). Muiden eduskuntapuolueiden osalta muutokset kannatuksessa olivat melko pieniä.

Seitsemän puoluetta sai vaaleissa edustajan Euroopan parlamenttiin. Kokoomus sai 4 paikkaa eli yhden enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vasemmistoliitto sai 3 paikkaa ja lisäsi paikkamääräänsä kahdella. SDP, Keskusta ja Vihreät saivat kukin 2 paikkaa ja RKP sekä Perussuomalaiset yhden paikan.

Ehdokkaista ylivoimaisesti suurimman äänimäärän sai Vasemmistoliiton Li Andersson, 247 723 ääntä, mikä oli 13,5 % kaikista ja 78,2 % puolueen äänistä. Anderssonin henkilökohtainen äänimäärä oli Suomen eurovaalihistorian suurin, 90 055 ääntä enemmän kuin Paavo Väyrysen äänimäärä vuoden 1996 vaaleissa.

Sisältöä ladataan

Äänestysaktiivisuus edellisen vaalin tasolla

Suomessa asuvien äänestysprosentti oli 42,4, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä vuoden 2019 vaaleja matalampi. Naiset äänestivät jälleen miehiä aktiivisemmin. Suomessa asuvien naisten äänestysprosentti oli 44,0 ja miesten 40,8 %.

Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (56,0 %) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (35,9 %). Kunnista Suomessa asuvien äänestysprosentti oli korkein Kauniaisissa (68,2 %) ja matalin Hyrynsalmella (28,3 %).

Sisältöä ladataan

Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokantapalvelusta. Tiedot muiden EU-kansalaisten äänestysaktiivisuudesta ja hylättyjen äänten hylkäysperusteista julkistetaan erillisessä tietokantajulkistuksessa 4.7.2024.