Kotimaisten luonnonvarojen otto väheni vuonna 2023

Tiedote liittyy aiheisiin:Ympäristö ja luontoKansantalous
tiedote | Materiaalitilinpito 2023

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 kotimaisten luonnonvarojen otto väheni 9 % edellisvuodesta. Yhteensä luonnonvaroja eli kotimaisia suoria panoksia käyttöönotettiin lähes 220 miljoonaa tonnia vuonna 2023. Myös raaka-aineiden ja jalosteiden vienti ja tuonti laskivat. Kotimainen materiaalien kulutus, joka huomioi kotimaiset suorat panokset, tuonnin ja viennin, oli 223 miljoonaa tonnia vuonna 2023.

Keskeisiä poimintoja

  • Vuonna 2023 kotimaisia suoria panoksia otettiin luonnosta lähes 21 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Eniten kotimaisten suorien panosten määrä laski ei-metallisten mineraalien osalta. 
  • Raaka-aineiden ja jalosteiden kokonaistuonti oli 44 miljoonaa tonnia ja kokonaisvienti 40 miljoonaa tonnia vuonna 2023.
  • Luonnonvarojen käytön, tuonnin ja viennin huomioiva kotimainen materiaalien kulutus laski 9 % edellisvuoteen verrattuna.
  • Vuoteen 2022 verrattuna kotimainen materiaalien kulutus laski suhteellisesti eniten fossiilisten energiamateriaalien osalta. Määrällisesti eniten laski ei-metallisten mineraalien kulutus. 

Kotimaisten suorien panosten otto väheni lähes 21 miljoonaa tonnia edellisvuodesta

Kotimaiset suorat panokset ovat Suomen luonnosta talouden käyttöön otettuja materiaaleja. Vuonna 2023 luonnonvarojen, eli kotimaisten suorien panosten, otto laski 9 % huippuvuoteen 2022 verrattuna. Muutos kokonaismäärässä on lähes 21 miljoonaa tonnia. Yhteensä vuonna 2023 luonnonvaroja otettiin käyttöön lähes 220 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2023 kotimaisten luonnonvarojen otto väheni biomassan, metallimalmien sekä ei-metalliset mineraalien osalta. Biomassan otto oli vuonna 2023 lähes 46 miljoonaa tonnia. Metallimalmeja louhittiin lähes 34 miljoonaa tonnia. Suhteellisesti eniten väheni ei-metallisten mineraalien otto, joka laski 12 % vuoteen 2022 verrattuna ollen kokonaisuudessaan 138 miljoonaa tonnia. Materiaaliluokan ei-metalliset mineraalit sisällä eniten väheni hiekan ja soran otto, joka putosi 12 % edellisvuodesta.

Ainoastaan materiaaliluokassa fossiiliset energiamateriaalit kotimainen otto nousi vuoteen 2022 verrattuna. Muutokseen vaikutti turpeen nosto, joka kasvoi 24 % edellisvuodesta. Fossiilisten energiamateriaalien suorat panokset olivat yhteensä hieman yli 2 miljoonaa tonnia vuonna 2023.

Tuonnin ja viennin määrät laskussa vuonna 2023

Vuonna 2023 raaka-aineiden ja jalosteiden tuonti ulkomailta Suomeen laski 18 % edellisvuodesta ollen yhteensä hieman yli 44 miljoonaa tonnia. Eniten tuotiin fossiilisia energiamateriaaleja, joiden kokonaistuonti oli lähes 20 miljoonaa tonnia. Kaikkien materiaaliluokkien kohdalla tuodut määrät laskivat edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten väheni metallimalmien tuonti, jonka kokonaismäärä oli 22 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2023 raaka-aineiden ja jalosteiden vienti Suomesta ulkomaille oli 40 miljoonaa tonnia, mikä on 16 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuonnin tavoin myös vienti laski kaikissa materiaaliluokissa. Suhteellisesti eniten, noin 30 %, väheni ei-metallisten mineraalien vienti. Viennissä suurin materiaaliluokka oli biomassa, jonka raaka-aineita ja jalosteita vietiin vuonna 2023 yli 18 miljoonaa tonnia.

Kotimainen materiaalien kulutus laskenut vuonna 2023 – kokonaiskulutus 223 miljoonaa tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption), joka huomioi kotimaan luonnosta käyttöön otettujen materiaalien lisäksi raaka-aineiden ja jalosteiden tuonnin ja viennin, laski 9 % edellisvuodesta. Kokonaisuudessaan kotimainen materiaalien kulutus oli vuonna 2023 hieman yli 223 miljoonaa tonnia.

Eniten vuonna 2023 kulutettiin edellisvuosien tapaan ei-metallisia mineraaleja, joiden osuus oli 62 % kokonaiskulutuksesta. Suhteellisesti suurin lasku tapahtui fossiilisten energiamateriaalien kulutuksessa, joka väheni 19 % vuoteen 2022 verrattuna. Määrällisesti eniten väheni ei-metallisten mineraalien kulutus.

Julkaisun yhteydessä aikasarjaa on tarkistettu kotimaisten suorien panosten osalta menetelmäkehityksen ja tarkentuneiden tietolähteiden myötä tilastovuosilta 2010–2022. Erityisesti muutokset näkyvät metallimalmien, ei-metallisten mineraalien sekä hiekan ja soran määrissä.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Virta
  • Materiaali
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Materiaalitilinpito [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023. ISSN=2954-0801. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 17.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
ymparistotilinpito@stat.fi
Helmi Polmio
yliaktuaari
029 551 3730

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.