Pienituloisia 13,4 % asuntoväestöstä vuonna 2022

Pienituloisuuden euromääräinen raja määritellään suhteessa vuosittaiseen mediaanituloon. Eurostatin käyttämä raja on 60 % vuosittaisesta mediaanitulosta, joka vuonna 2022 oli yhden hengen taloudelle 16 910 euroa vuodessa (nettotulot n. 1 410 euroa/kk). Rajan alle jäi 730 800 henkilöä eli 13,4 % asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 13,2 %.

OECD puolestaan käyttää rajana puolta mediaanitulosta, joka on yhden hengen taloudelle 14 090 euroa vuodessa (nettotulot n. 1 175 euroa/kk) vuonna 2022. Tämän rajan alapuolelle jäi 346 700 henkilöä eli 6,4 % asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 6,2 %.

Suhteellisen pienituloisuuden kehitys oli samankaltaista vuosina 2010 - 2022 molemmilla pienituloisuusrajoilla.

Sisältöä ladataan

Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille pienituloisuusrajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen asuntokunnassa rajat ovat 2,1-kertaisia yhden hengen asuntokuntaan verrattuna. Pienituloisuusrajoja erityyppisissä asuntokunnissa on tulonjakotilaston tietokantataulukossa 13vi.

Pienituloiset kiinteällä pienituloisuusrajalla

Vuonna 2022 inflaatio oli poikkeuksellisen nopeaa (7,1 %), minkä seurauksena reaalitulot alenivat selvästi kaikissa tulonsaajaryhmissä. Mediaanitulo kasvoi nimellisesti 4,2 % vuonna 2022, mutta reaalisesti se oli 2,9 % edellisvuotta pienempi ja lähellä vuosien 2017 ja 2018 tasoa. Myös pienituloisten keskimääräiset reaalitulot alenivat lähelle näiden vuosien tasoa.

Pienituloisuus, joka määritellään vuosittaisesta mediaanitulosta, kertoo vain pienituloisten tulokehityksestä suhteessa väestön keskimääräiseen tulokehitykseen. Suhteellisena indikaattorina se ei huomioi muutoksia absoluuttisessa elintasossa. Vuonna 2022 pienituloisten tulokehitys oli keskimäärin hieman negatiivisempaa (-3,2 %) kuin koko väestön (-2,9 %) ja pienituloisuusaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä.

Poikkeuksellisen nopean inflaation aiheuttaman elintason laskun huomioimiseksi kuviossa on esitetty pienituloisten lukumäärä kiinteällä vuoden 2017 rajalla. Tämä raja oli yhden hengen taloudelle 16 724 euroa (n. 1 395 euroa/kk) vuoden 2022 hintatasossa. Kiinteään rajaan perustuva pienituloisuusaste kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2022, kun se sitä ennen oli alentunut lähes joka vuosi.

Sisältöä ladataan

Kiinteä raja huomioi reaalitulojen kehityksen suhteessa perusvuoteen, jolloin pienituloisten lukumäärä riippuu valitusta perusvuodesta. Tulonjakotilaston tietokantataulukoissa on tietoja viiden vuoden takaisen rajan lisäksi viimeisintä tilastovuotta edeltävän vuoden kiinteällä rajalla.

Keskituloisia 3,66 miljoonaa vuonna 2022

Tässä katsauksessa tarkastellaan pienituloisuutta, mutta vuosittaiseen mediaaniin sidottu tuloraja on myös yleisempi tuloluokittelu. Sen avulla voi määritellä keski- ja suurituloiset ja tarkastella näiden ryhmien väestömäärän ja väestöosuuden muutosta. Tätä ei tavanomainen jaottelu yhtä suuriin tuloryhmiin, kuten tulokymmenyksiin, mahdollista.

Seuraavassa taulukossa on pienituloisten ohella luokiteltu väestö keskituloisiin ja suurituloisiin. Keskituloisilla tulot ovat vähintään 75 % mutta alle 200 % mediaanista. Tätä määritelmää on käyttänyt muun muassa OECD. Ryhmään kuului vuonna 2022 noin 3,66 miljoonaa henkilöä (67,2 % asuntoväestöstä).

Suurituloisuudelle puolestaan yksi yleisesti käytetty raja on kaksi kertaa mediaanitulot. Tähän ryhmään kuului 337 000 henkilöä (6,2 % asuntoväestöstä). Jaottelussa pieni- ja keskituloisten väliin jää pienituloisuusrajan tuntumassa oleva väestöryhmä, jonka tulot ovat 60 - 75 % mediaanista (osuus 13,2 % asuntoväestöstä).

Asuntoväestö tuloluokan (% mediaanista) ja henkilön iän mukaan vuonna 2022

Sisältöä ladataan

118 900 lasta pienituloisissa asuntokunnissa

Pienituloisissa asuntokunnissa (raja 60 % mediaanista) oli 118 900 lasta vuonna 2022, mikä oli 11,7 % kaikista asuntoväestön alle 18-vuotiaista. Vuotta aiemmin lukumäärä oli 121 800 ja osuus 11,9%. Vuonna 2010, joka on ensimmäinen vuosi, jolta vertailukelpoinen tieto on saatavilla, lasten pienituloisuusaste oli 12,8 %.

Vuonna 2022 noin 50 200 lasta oli asuntokunnissa, joiden tulot olivat alle puolet mediaanista. Tämä oli 42 % kaikista pienituloisista lapsista.

Sisältöä ladataan

Lapsiperheissä asuvien pienituloisuuteen vaikuttavat sekä lasten määrä että tuloa hankkivien aikuisten määrä. Pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. 25 % yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista oli pienituloisia vuonna 2022, kun kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa osuus oli 6,9 %.

Lasten määrän kasvaessa myös pienituloisuus yleistyy. Yhden aikuisen ja vähintään 4 lapsen asuntokunnissa pienituloisuusaste oli 45,8 % vuonna 2022. Tällaisiin asuntokuntiin kuului hieman alle 20 000 henkilöä, joista vajaat 9 000 oli pienituloisia. Kaiken kaikkiaan yhden aikuisen ja lasten asuntokuntiin kuului hieman alle 300 000 henkilöä.

Myös kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa pienituloisuus on yleisintä silloin, kun lasten määrä on 4 tai enemmän. Heidän pienituloisuusasteensa oli 21,6 %. Tällaisissa asuntokunnissa asui hieman yli 128 000 henkilöä, ja heistä pienituloisia oli vajaat 28 000. Kaiken kaikkiaan kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asui noin 1,47 miljoonaa henkilöä.

Henkilöiden pienituloisuusasteet yhden tai kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa vuonna 2022, %

Sisältöä ladataan

Pitkittyneesti pienituloisia 426 000

Pienituloisuus on pitkittynyttä, kun tilastovuoden lisäksi henkilö on ollut pienituloinen vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Raja on tällöin EU-määritelmän mukainen eli 60 % mediaanitulosta. Pienituloisista noin kolme viidestä (58 %) eli 426 000 henkilöä oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2022. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010 (n. 62 %), mutta selvästi suurempi kuin vuosituhannen vaihteessa (n. 50 %).

Sisältöä ladataan

Kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä edellisvuotta vähemmän vuonna 2022

Kokonaan perusturvan varassa olevat ovat henkilöitä, joiden asuntokunnan bruttotuloista yli 90 % koostuu perusturvaetuuksista. Perusturvaetuudet ovat valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja. Poikkeuksia ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaetuudeksi on luettu myös toimeentulotuki.

Kokonaan perusturvan varassa oli 222 100 henkilöä vuonna 2022. Lukumäärä vähentyi edellisvuodesta, sillä vuotta aiemmin heidän määränsä oli 241 200. Lapsista kokonaan perusturvan varassa oli 45 500, kun vuotta aiemmin määrä oli 50 600. Asuntoväestöstä kokonaan perusturvan varassa oli 4,1 % ja lapsista 4,5 % vuonna 2022.

Kokonaan perusturvan varassa olleista 45 % asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2022. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 %.

Sisältöä ladataan

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa 101 000 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta. Tällaisia henkilöitä oli 101 000 vuonna 2022, hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin (103 700). Vuonna 2010 heitä oli 61 100.

Myös pitkittyneesti perusturvan varassa olleista vajaa puolet (47 %) asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2022.

Sisältöä ladataan

Pitkittyneesti perusturvan varassa olevista 56 % oli miehiä. Vuonna 2010 osuus oli 51 %. Noin 16 % oli lapsia vuonna 2022 eikä osuus ole juuri muuttunut vuoteen 2010 verrattuna. Sen sijaan vähintään 65-vuotiaiden osuus on pienentynyt. Se oli 18 % vuonna 2010 ja 10 % vuonna 2022. Eniten on noussut 25–34 vuotiaiden osuus, joka oli 18 % vuonna 2022 ja 12 % vuonna 2010.

Sisältöä ladataan