Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Heinäkuussa 2025 talousluottamus oli edelleen heikkoa kaikkialla maassa. Suurinta luottamus oli pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -2,8) ja matalinta Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella (-9,7). Sosioekonomisista ryhmistä optimistisimpia olivat ylemmät toimihenkilöt (2,4). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat heinäkuussa eläkeläiset (-18,4).

Naiset (-9,1) kuvailivat heinäkuussa talouskehitystä edelleen selvästi synkemmäksi kuin miehet (-3,8). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Heinäkuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman kesäkuuhun verrattuna. Sen sijaan kuluttajien odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua heikkeni pitkän ajan keskimääräistä tasoaan heikommaksi. Näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna, vaikka parani edelleen heinäkuussa aavistuksen.

Vuodentakaiseen nähden kuluttajien kuva omasta taloudestaan parani kaikkiaan hieman heinäkuussa, kun taas odotus Suomen taloudesta synkkeni vuodessa hieman.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista 25 % arvioi heinäkuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 26 % piti omaa talouttaan edellisvuotista vahvempana. Heinäkuussa 59 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 9 % näki sen parempana.

Heinäkuussa 21 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 38 % puolestaan otaksui maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 29 % kuluttajista ja 18 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi heinäkuussa pessimistisenä. Kuluttajista 14 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 58 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Heinäkuussa työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisenkin uhan melko suureksi. Työllisistä 6 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 27 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 40 % työllisistä koki heinäkuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Kuluttajahinnat

Heinäkuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua pysyivät lähes ennallaan ja korkeina.

Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 4,9 % edellisvuoden heinäkuusta ja nousevat 4,1 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 59 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 57 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Heinäkuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Kuluttajista 34 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 44 % piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli heinäkuussa kuitenkin tavanomaisen verran. Kuluttajista 16 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli heinäkuussa hieman parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin silti olevan vähemmän kuin normaalisti. Rahaa oli heinäkuussa jäänyt säästöön 60 %:lla kuluttajista ja 70 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Heinäkuussa ajankohtaa ei enää pidetty yhtä epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle kuin kesäkuussa. Kuluttajista kuitenkin vain 15 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä jatkuivat heinäkuussa melko niukkoina – pienestä lisääntymisestä huolimatta. Heinäkuussa 12 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 36 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden sisällä harkittiin heinäkuussa jokseenkin normaalisti. Sen sijaan asunnon ostosuunnitelmia ja aikeita kodin peruskorjaamiseen oli tavanomaista harvemmalla kuluttajalla.

Heinäkuussa 14 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden kuluessa. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksen kysymyksillä on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot.

Heinäkuussa 2025 kyselyyn osallistui 1 130 henkilöä ja vastausaste oli 52 %. Vastauksista valtaosa eli 82 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo osatekijöidensä saldoluvuista: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.