Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-maaliskuussa
Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-maaliskuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi kahdeksassa ja väheni yhdessätoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2025Q1* (* ennakkotieto)
| 2025Q1* | |
|---|---|
| MK01 Uusimaa | 4 810 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 316 |
| MK04 Satakunta | -60 |
| MK05 Kanta-Häme | -154 |
| MK06 Pirkanmaa | 669 |
| MK07 Päijät-Häme | 16 |
| MK08 Kymenlaakso | -167 |
| MK09 Etelä-Karjala | -211 |
| MK10 Etelä-Savo | -318 |
| MK11 Pohjois-Savo | -87 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -292 |
| MK13 Keski-Suomi | -211 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | 16 |
| MK15 Pohjanmaa | 116 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -32 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | -13 |
| MK18 Kainuu | -7 |
| MK19 Lappi | 52 |
| MK21 Ahvenanmaa | 23 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-maaliskuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2025 tammi-maaliskuussa suurinta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2025 tammi-maaliskuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 810 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 669 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla (2,7 ‰) ja Pirkanmaalla (1,2 ‰). Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,8 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 318 henkeä. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni 292 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Myös suhteellisesti suurimman väestötappion, 2,5 ‰, koki Etelä-Savo.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (3 480 henkeä), Pirkanmaa (908 henkeä) ja Varsinais-Suomi (731 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa (2,0 ‰) ja Lappi (1,9 ‰). Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Pohjois-Karjala (38 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli myös suurinta Pohjois-Karjalassa (0,2 ‰).
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden 2025 aikana 24 443. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (1 336 henkeä), Pirkanmaa (361 henkeä) ja Lappi (185 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Lapissa, 1,1 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 384 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 2,4 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Alue
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon